Laiskiaisen trimmaus

Eilen oltiin mökillä myöhään kun mulla oli harrastus rientoja. Tultiin mieluummin myöhään kun oltaisiin lähdetty aamusta, sillä aamulähdöistä tai niiden verkkaisuudesta on kokemusta. Aamu oli todella hidas ja istuskeli sohvalla kahvia juoden ja ihmettellin lintulaudan elämää.  Ihmettelin, että mikä valkoinen vilahti silmäkulmassa, onneksi kiikari oli lähellä ja valkoinen luikkija luikki pitkään… Bongasin siis lumikon.  Huikeinta oli kun havahduin siihen, että meidän laiturilta tai sen vierestä lähti iso lintu. Jäädyin, sitten ihmettelin hetken, etsin kiikarit ja yritin saada vielä kuvan… No kuvaa en saanut, mutta lintu oli meri- tai maakotka. En tajunnut siinä kohtaa katsoa nokkaa tai rekisteröinyt siiven kärjen mallia, mutta olipa vaikuttava näky ja onneksi sitä ehdin hetken ihailla.    Jotain muuttolintujakin oli iso parvi, mutta epäselväksi jäi heidän ”merkkinsä”. Videolla näkyy ehkä 1/3 porukasta. Linnut lähtivät kolmessa aallossa. Leppoisaa lauantai-iltaa!

 Oon hiukan tyrmistynyt tämän päivän vaalien tuloksesta. Nyt pitää etsiä iloa jostain muusta, olkoon se tänään meidän kylän jouluvalot , jotka ovat olleet käytössä vuodesta 1983 (meinasin kirjoittaa 1893 🙈). Linkistä löytyy tarkempaa dataa joulu-/talvivaloista.           Iloa ja valoa viikkoon!

Lokakuu meni vauhdilla pitäen sisällään mökkeilyä, lomaa ja töitä. Oli kauniita auringonlaskuja, upeita hetkiä sienimetsässä ja paljon muitakin hyviä hetkiä.     Marraskuu saapui  melkoisella rytinällä tuoden talven ainakin hetkeksi.    Viikonloppu on ollut yhtä juhlaa. Ollaan oltu viikonloppuna 100v ja 150v juhlissa. Upeita juhlia olivat molemmat. Ihanaa, että ihmiset jaksaa järjestää juhlia 🪩🎉🥳

Viime yönä siirrettiin kelloja. Osa niistä onkin vaihtaneet ajan itsestään kuten tabletti, kännykkä ja Polarin kello. Tunnustan, että kotona siirtämättä on vielä kaksi asiaa… Hellan kello (on tosi hankala… pitää kaivaa käyttöohje) ja kakkosauton kello. Auton kello vaihtuu siinä kohtaa kun se lähtee liikkeelle. Edellisessä päivityksessä lokakuu (tai no värihaaste on välissä) oli puolessa välissä ja nyt se on muutaman päivän päästä taputeltu.  Viikot soljuu aika arkisesti ja perinteisesti. Syksyyn kuuluu Herra Kurpitsa. Tänä vuonna herra kurpitsa on tuollainen pieni ja kaupasta, mutta ihan kivalta se silti näyttää.   Laiturin rappuset nostettiin jo pari viikko sitten ja viime viikolla ajattelin kokeilla tikapuita, mutta totesin, että ei toimi ja on aika siirtyä ”kaupunkiavantoon”.   Tällä kertaa viritettiin vähän erilainen ruokintapaikka tirpoille ja ystävämme käpytikka on sen ainakin löytänyt. Riistakamerassa on myös näkynyt pari metsähiirtä, joista ei niin välittäisi lintulaudalla. Pim

  Repolaisen värihaasteessa on vuorossa harmaa. Harmaa on ollut jossain vaiheessa ollut suosikkivärini, siis jossain hamassa nuoruudessa, mutta olin sitä mieltä, ettei sitä ole missään.  Kuinkas sitten kävikään… Kotona ja mökillä onkin yllättävän paljon harmaata. Ensimmäisenä eteeni tuli keittiön välitilan laatat, jotka ovat harmaa. Keittiön tasolla on myös harmaa metallilaatikko, jossa jemmailen mm. latureita. Kotikonttorin työpöytä on harmaa Muutamia harmaita astioita löytyy, kuten Teeman kulhoja ja muumimukeja.      Harmaa sohva löytyy kotoa ja mökiltä  On harmaata tuolia  ”Harmaa” minkki harmaassa kuvassa riistakamerassa Harmaita lintuja mm. taistelevat pulut ja originelli naakka.   Tässä minun harmaitani, jotka löytyi helposti. Harmaa on oikeasti ihan liian aliarvostettuväri. kiitos Repolainen, että löysin taas ”harmaan”.

Lokakuu soljuu vauhdikkaasti eteenpäin ja minä yritän pysyä perässä. Syys-lokakuun vaihteessa pidin kesäloman viimeisen viikon. Lokakuun lopussa on melkein viikonloma ja marraskuun lopulla on vielä pari lomapäivää. Tuo marraskuun lopun loma on ns. extra, jonka pilkoin syyslomasta kun jouduin siirtämään reissuani Irlantiin katsomaan lapsukaista. Lapsi kun ilmoitti, että menee kuorokilpailuun Pohjois-Irlantiin… Onneksi sain vaihdettua lennot ja selvisi vielä, että pääsen kuuntelemaan kuoroa huikeaan katetraaliin. Lucky me! Sieniä on piisannut. Olen poiminut kanttarelleja, mustiatorvisieniä ja suppilovahveroita. Niitä on nyt pakkasessa ja soppaakin olen tehnyt useampaan otteeseen. Tänä viikonloppuna jouduin jäämään kaupunkiin, joten sienestys jää ensi viikonloppuun. Toisaalta pärjään kyllä näillä sienillä mitä minulla jo on pakkasessa ja kuivattuna. Toiset ihmiset näkevät naamoja, toiset eivät. Minä olen satunnainen naaman näkijä 😀 Tuolla naamojen näkemisessä esineissä tai ympäristössä y