Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2020.

Marraskuun viimeinen

 Marraskuu humpsahti vauhdilla, niin kuin aika nykyään tekee. Toista oli ennen... Tuorepuuro on edelleen aamupalasuosikkini. Viitenä aamuna viikossa on aamupalana tuorepuuroa. Perinteisesti tähän aikaa vuodesta mennään jo pakastemansikoilla, mutta tänään oli tuoreita mansikoita, joten piti ”juhlan kunniaksi” napata kuva. Eilisen ensimmäisen adventin kunniaksi kipaisin vintille hakemaan jo vähän jouluvaloja. Vielä maltoin mieleni muiden joulutavaroiden suhteen.

Verkkaista päivitystahtia

Marraskuu vetelee viimeisiään ja havahduin, että tämä on vasta tämän kuun kolmas päivitys. Useampana iltana on ollut jo pädi kädessä, mutta... on ollut kiire, en ole jaksanut tai ei ole ollut inspiraatiota kirjoittaa. Potkua elämään on on tarpeen hakea, vaikka sitten väreistä tai miksei chileistä. Työpaikan tarjoamalta Pöperöproffan luennolta on haettu uutta buustia. Halkoja, halkoja, mainitsinko halkoja, niitä on tehty kaikki viikonloput. Ensi viikonloppuna urakka taitaa olla valmis. Perustukset odottaa hirsiä Hirretkin tuli tällä viikolla. Viikonloppuna mennään katsomaan (ja tekemään niitä puita)  tontille mitä siellä on tapahtunut. Jännittää! Puiden teon lomassa on välillä tehty ulkoruokaa, että jaksaa ahertaa. Arjen aktiivisuutta olen lisännyt tekemällä parina iltana viikossa 3-4 kilsan lenkin, mutta vieläkin pitäisi petrata. Viikonlopun aktiivisuus osuus on tullut pitkälti halkohommista ja aktiivisuusrannekin on kiittänyt aktiivisuudesta.

Kohti aktiivisempaa arkea

Lähes puolisen vuotta on tullut pääosin työskenneltyä kotona. Välillä päivät ovat venähtäneet pitkiksi ja askeleita ei juurikaan tule kotinurkissa pyöriessä. Harvoin toki ihan noin surkeaa aktiivisuutta kuin noissa kuvissa. On kuitenkin aika aktivoitua.    Tällä viikolla olen joka päivä käynyt happihyppelyllä, toisin sanoen 40 - 60 min. köpöttelyilä, jotka on tuntuneet oikein piristäviltä. 

Marraskuu

Marraskuu saapui yllättäen, lokakuu liukui vauhdilla sen alta pois. Pimeys on hipsutellut pikku hiljaa kunnes se otti kellojen siirron myötä jättiharppauksen.  Vauhti on hidastunut syksyn edetessä ja turhaa hötkyilyä on syytä välttää, että jaksaa tehdä sen kaiken mitä pitää.   Etätyöpäivänä arki on pahimmillaan ollut aika vähän aktiivista, vain koneella istumista Teamsia ja muuta härpäkkeitä käytellen. Mökkitontilla puuhailusta haetaan ja on saatu buustia viikkoon. Halon hakkaamiseen on jäänyt koukkuun. Välillä ollaan halottu pimeässä otsalampun auttamana.   Pimeyttä jaksaa kun tietää, että 8 viikon päästä päivä alkaa valaistumaan ja keväällä on asioita joita odottaa...