Laiskiaisen trimmaus

Josko sitä tulisi kirjoiteltua useamminkin, kun sitä pitäisi muutenkin aktivoitua... Työt on melkoista Teamsia ja etää, joten jos työpäivänä normisti askeleet jää vähäiseksi, niin näinä aikoina ne on tosi vähäiset ilman aktiviteetteja. Kävin Maurizion kanssa katsomassa tontin reunat, että se osaa talven jäljiltä ajaa nurmikon. Sisällä Mauri pörräsi pariinkin otteeseen talon ympäri. Mauri on robotti-imuri ja Maurizio on robottiruohonleikkuri. Molemmat on mukavia pikkuapureita, joita toki ilmankin tulisi toimeen, mutta... Suunnittelin viikonlopun urakaksi kaivaa vanha mansikkamaa ylös ja laittaa tilalle kasvihuone, mutta projekti näyttää siirtyvän. Lauantai on jo illassa enkä ole ehtinyt vielä talikon ääreen. Ruokien merkkailusta appiin on tullut jo rutiinia. Positiivinen vaikutus tuolla merkkailullakin on, se rajoittaa turhaa napostelua, pistää miettimään viitsinkö syödä tätä herkkua ja hahmottamaan mitä kaikkea on päivän aikana suuhunsa laittanut. Viikolla on tullut syötyä

Taas se alkoi... se ryhtiliike vol. xx. Joka kerta yhtä varmana siitä, että entiseen ei ole paluuta kunnes.... Joka kerta on kuitenkin erilainen ja aina oppii uutta. Tämän yrityksen apuna tai pikemminkin salaisena aseena on ruokapäiväkirja appi Yazio. Appi on helppokättöinen ja kun kirjaa ylös mitä syö, niin jättää osan syömättä. Päivän askeltavoitteeni on 8000. Toki tiedän, että enempi pitäisi olla, mutta tuohon 8000 askelettakin edellyttää tsemppaamista arjessa. Lauantaina tuli kohtuu kevyesti askeleet täyteen kun rämmimme tonttia etsimässä. Muutamana iltana on tullut viimeiset sata askelta haettua  kiertämällä olohuone-keittiö-kodinhoitohuone-kylppäri-makkari —rallia. Tänään on ryhtiliikkeen kuudes päivä. Tavoitteena terveelliset valinnat ja se, ettei ole totaalikiellettyjä asioita, vaikka monasti sillä totaalikieltäytymisellä olen pötkinyt pitkälle.   Talviturkin heitin jo pääsiäisenä, mutta viikonloppuna uidessa totesin veden lämmenneen siitä jo hurjasti. 

Taas on muutava viikko vierähtänyt edellisestä päivityksestä... Mihin nämä päivät katoavat? Olin tämän viikon lomalla ja tuntui, että viikko vain humahti vaikken hirveästi mitään tehnyt. Ohjelmassa on ollut metsissä hortoilua ja kotoilua. Kävimme vaeltamassa Repoveden kansallispuistossa, jonne olin halunnut jo pitkään. Kerrassaan upea paikka!   Olen harrastanut tomaatintamien ulkoiluttamista. Hetken luulin, että niille kävi ohraisesti, mutta vettä ja lämpöä, niin avot.   Neule etenee hitaasti, mutta varmasti... Hyvää äitienpäivää!