Laiskiaisen trimmaus

 Joulurauhan julistus tuli juuri kuusimetsän radiosta.  Kuusimetsä rauhoittuu joulun viettoon!  Hyvää joulua!

 Aaton aatto ja kuusimetsä on melkein valmis. 

Joulu on jo ihan ovella. Peurat ovat uskaltautuneet tulla kuusikosta ihmettelemään metsän menoa. Metsänhoitaja tässä itsekseen pohdiskelee, että onko nuo nyt kuusipeuroja?

 Tänään on talvipäivän seisaus. Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä myös kuusimetsässä. Huomenna mennään siis valoa kohti. Eilen metsässä oli käynyt melskaamassa  Noita Nokinenä , joka kiukuspäissään taikoi luudan menoveden loputtua metsän reunalla, muutaman kävyn jättiläiskävyiksi ja tämäkös aiheuttaa hämmästystä metsässä, jossa kuusenhakijat pörräävät ristiin rastiin.  Noita Nokinenä  asustelee kuusimetsän liepeillä.  Noita Nokinenä linkistä pääsee kuuntelemaan YLE Areenasta Noita Nokinenän Jouluryysistä ja muita ihania kuunnelmia.

Mitä outoa on metsässä? 

Kuusiralli senkun jatkuu. Kuuset on kaadettu jostain metsän perukoilta metsänhoitaja ohjeiden mukaan. Hyvää harvennus hakkuuta nääs.

Viikko on mennyt taas nopsaan ja muutama muuttolaatikko on taas tyhjentynyt. Laatikoita piisaa edelleen ja lisäksi olisi vielä niiden roudausta. Ullakolta pitäisi tuoda laatikoita ja täältä viedä ullakolle. Toukokuussa tuli kiire muuton kanssa ja varastotila oli kortilla,  jossain kohtaa sitä ei ajatellut muuta kuin talo tyhjäksi. Talo tyhjäksi ajattelulla siellä ullakolla sitten on niitä tavaroita, joita pitäisi olla kotona ja toisin päin kun varaston tavarat tulivat kaikki sisään muuttopäivänä. No, tavoitteenani on saada laatikot tyhjennettyä viimeistään tammikuussa. Ukkokullalla on vähän kunnianhimoisempi tavoite.  Paikallisessa joulukylässä on tullut muutaman kerran pyörähdettyä. Tänä vuonna kylä on ollut erityisen kauniisti valaistuna ja oikein viihtyisä. Toivottavasti myyjillä on kauppa käynyt. Nyt kun on palveluiden äärellä ja Ruokaboksilla oli hyvä tarjous päätin tarttua tarjoukseen, etenkin kun suunnilleen tarvittavat astiat oli purettu muuttokuormasta. Tällä viikolla oli loht

 Tänään on neljäs adventti eli joulu alkaa olla jo lähellä. Kuusimetsässä on alkanut pörrätä joulukuusen hakijoita.

 Jumppa huiti jouluun on enää viikko. Mitä kaikkea vielä tapahtuukaan kuusimetsässä…

 Vähän viime tinkaan… mutta vielä 16. päivä.

Tänään metsään on tullut ihan uuden värinen kuusi. Mistä lie metsänhoitaja sen löytänyt. En tiedä miksi pidän kuusta skumppakuusena, vaikka skumppa ei edes tuon väristä ole (ehkä vähän joku rosee). Olkoon tuo siis skumppakuusi. Metsänväki hiukan säikähti uuden väristä kuusta ja ketään ei ole tänään näkynyt.

Kun metsä sakenee, niin elämä metsässä tuntuu vilkastuvan… PS. Kymmenen yötä jouluun on…

Kuusimetsässä tapahtuu paljon asioita kun sitä ei kats. Aamuhämärissä sieltä kuului jotain laulua, mutta kun en heti mennyt katsomaan, näin vain vilauksen hahmosta. Se taisi olla Lucia-neito seurueineen. Pyhä Lucia Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy. Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki, ja maa on valkean verhonsa vanki. Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo, Santa Lucia, Santa Lucia. Kiteet luo helmivyön valkoiseen kaapuun. Kätköstä talviyön luoksemme saapuu. Lucia seppelpää, juhlista hetki tää, saavuthan luoksemme, Pyhä Lucia.

 Joulukuuta on tassuteltu 12 päivää ja toiset 12 päivää on aattoon. Kuusimetsä on siis puolimatkan krouvissa.

 Viikonloppu oli oikein mukava ja kontrasti edelliseen viikonloppuun oli melkoinen. Lapsukainen tuli käymään kotona ja saimme lapsukaisen majoitettua tänne pahvilaatikoiden keskelle 🙈. Lauantaina kurvasimme mökille. Lapsukainen harmitteli matkalla, että tänä vuonna ei olekaan joulukalenteria. Minäkin harmittelin, että ostamatta on jäänyt. Pysähdyimme mökkipaikkakunnalla kaupassa ja tsädää siellä oli joulukalenterit -50%. Minä ostin kakkossuosikkini Patukka joulukalenterin (puurokalenteria ei ollut), lapsukainen halusi Smarties kalenterin ja Ukkokullalle ostettiin Muumi-kalenteri. Nyt minä olen sitten ihmeissäni kaikkien patukoitteni kanssa.   Viime viikolla havahduin, että keväällä ostamani e-liput olivat menossa vanhaksi ja iski hätä mitä niiden kanssa teen, eihän niitä käyttämättä voi jättää.  Itse en oikein isoihin väkijoukkoihin halua mennä, edes maskin kanssa. Lopulta päädyin kuitenkin käyttämään liput itsekkäästi itse ja elokuvat valitsin kriteerillä alkaa ennen klo 17.00 ja mah

Metsän siimeksessä tosiaan vilahtelee tonttu. Sitä niin harmitti kun se ei saanut sytyttää kolmatta adventtikynttilää.  

 Kuusimetsässä on hiljaista, kuuluu vain plums kun uusi kuusi ilmestyy.

Luukku nro. 9. Metsä näyttää jo metsältä, etenkin kun rajasin vähän kuvaa.

Kuusimetsässä ei liikahda lehtikään. Joulukuuta ollaan jo 1/3 jouluaatossa.

Viimeisimmät sytot veti loppuviikosta ihan väsyksi. Kuume nousi lopulta yli 38, joten menin ohjeistuksen mukaisesti päivystykseen ja sain antibioottikuurin. Antibiooteista huolimatta neutrofiilit, hemoglobiini ja muut arvot laski entisestään. Sain passituksen osastolle ”eristykseen” antibioottitiputukseen kun vastustuskyky tippui alhaiseksi. Osastolla olin kolme yötä eli käytännössä viikonlopun. Vaikka vieläkin väsyttää voi todeta, että olo koheni melkoisesti. Olin myös iloinen, että olin rakentanut joulukalenterin kuusimetsää juuri sopivasti kuusi päivää, joten sain päivitettyä kalenteria. Itsenäisyyspäivänä linnoittauduin pitkästä aika sohvan pohjalle ja katselin linnan juhlia. Perinteitä kunnioittaen laitoin myös kynttilät ikkunalla. Tällainen itsenäisyyspäivä oli oikein mukava. Tänään kävin pyörähtämässä kuukausimarkkinoilla, mutten löytänyt sieltä mitään. Tänään illalla on ensimmäinen saunavuoro ja pääsen ensimmäistä kertaa tutustumaan taloyhtiön saunaan. Keskiviikko valikoitui sa

Itsenäisyyspäivän jälkeinen arki on koittanut kuusimetsään ja lippukin on kadonnut. Kuukausimarkkinat ovat, jossain metsän takana. 

Kuusimetsässäkin on nostettu Suomen lippu korkealle kuuseen! Hyvää itsenäisyyspäivää!

 Joulukuuta on jolkoteltu jo viiden päivän verran. Metsä kasvaa kohisten.

Tänään on toinen adventti, mutta kukaan ei ole sytyttänyt kuusimetsään rauhan kynttilää, joka perinteisesti sytytetään toisena adventtina ensimmäisen toivon kynttilän rinnalle.  Hiukan adventtikynttilöiden historiaa… ”Adventtikynttilöiden käyttö levisi Suomeen Ruotsista 1900-luvulla. Yleensä adventtikynttilät asetellaan niin, että ensimmäisenä adventtina sytytetään vasemmanpuoleinen kynttilä ja seuraavina sunnuntaina järjestyksessä seuraavat kynttilät. Jokaisella adventtikynttilällä on oma merkityksensä. Ensimmäisenä adventtina sytytetään toivon kynttilä. Toisena adventtina sen rinnalle sytytetään rauhan kynttilä. Kolmantena adventtina toivon ja rauhan kynttilät saavat rinnalleen rakkauden kynttilän. Neljäntenä adventtina, kun joulu on jo aivan ovella, syttyy toivon, rauhan, ja rakkauden kynttilöiden kaveriksi vielä ilon kynttilä. Tänä vuonna neljäs adventti on jo todella lähellä joulua, sillä neljäs adventtisunnuntai on jouluaattona. Se on hyvä muistutus siitä, että jouluaatto tosiaan

 Metsä kasvaa kohisten. Eilen tyhjästä yksi ja tänään yhdestä jo kaksi…

 Hitaasti kuten kalenterin tekijän askelkin kulkee lähtee jouluinen metsä rakentumaan.

Tänäkin vuonna jouluinen kuusimetsä rakentuu tyhjästä. Tapahtuuko metsässä jotain muutakin, on myös itsellenikin suuri yllätys. Kalenterin luukku 1 on tabula rasa.

Marraskuu loppui ihan kesken ja aika ristiriitaisissa fiiliksissä. En lopulta tullut kipeäksi ja sain uutta sytoa, jonka oireet on olleet lievemmät väsymystä lukuunottamatta. Lauantaista asti olen tosiaan ollut ihan vetoveks ja ajattelin sen olevan syto-oire ja saattaahan se ollakin, mutta se saattanee johtua myös anemiasta. Hemoglobiini on laskenut kohtuu nopeasti sataan. Normisti mulla on huudellut hb 135-140 tietämissä. Lisäksi eilen nousi yli 38 asteen kuume ja ohjeistuksen mukaisesti kävin päivystyksessä tsekkauksessa ja sain antibioottikuurin kun tulehdusarvot oli koholla. Viimeiset kolme vuorokautta olen vain nukkunut, nukuin päivystyksessäkin ja yhtään ei tuntunut aikapitkältä vaikka olin siellä 4h. Ihmettelen tätä unen määrää, mutta tarpeeseen se kai on tullut.   Muuttotavarat on jo uudessa kodissa, mutta kaikki laatikot on purkamatta, ei vain ole puhti riittänyt. Toisaalta suurin osa laatikoista on työhuoneessa ja huonekalut suunnilleen paikoillaan, joten täällä on pärjännyt.