Luukku 21.

-

 Tänään on talvipäivän seisaus. Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä myös kuusimetsässä. Huomenna mennään siis valoa kohti.

Eilen metsässä oli käynyt melskaamassa Noita Nokinenä, joka kiukuspäissään taikoi luudan menoveden loputtua metsän reunalla, muutaman kävyn jättiläiskävyiksi ja tämäkös aiheuttaa hämmästystä metsässä, jossa kuusenhakijat pörräävät ristiin rastiin. 

Noita Nokinenä  asustelee kuusimetsän liepeillä. 

Noita Nokinenä linkistä pääsee kuuntelemaan YLE Areenasta Noita Nokinenän Jouluryysistä ja muita ihania kuunnelmia.




Kommentit

  1. Pöllö21. joulukuuta 2022 klo 18.31

    Noita Nokinenäpä tietenkin 😂😍 Lapsuuden joulujen (pääsiäisten ja juhannusten) iki-ihana ystävä! Sekä keski-äkäisen tonttuhin, menninkäisiin, keijuihin, noitiin ja muihin uskovan ystävä ❤️ Olisiha se pitänyt hoksata, kun Nokineniä olen Areenasta nytkin kuunnellut - ja niitä melkoinen nippu cd:nä tuolla kaapissa on 🤭

    Nokinenä tuo mieleen aina mummulan ja enon, kenen kanssa niitä kuuntelin: nyt ulos tai hiljaa, me kuunnellaan Pöllön kanssa Noita Nokinenää! Ja sitten istuin enon kainalossa sohvalla radion ääressä ja kuuntelin varpaat jännityksestä kippurassa, hiustupsu suussa Nokinenän pelottavaa käkätystä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen22. joulukuuta 2022 klo 16.18

      Kuunneltiin vanhempien veljeni kanssa Noita Nokinenää tosiaan kun se tuli. Mulla ei ole itsellä kuin muutama cd:nä, mutta veljiltä löytyy kaikki.

      Poista
  2. Olifantti22. joulukuuta 2022 klo 7.06

    Minulla on taas aukkoja. Lienenkö ikinä kuullut Nokinenää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen22. joulukuuta 2022 klo 16.19

      Vieläkin ehtii ihastua tai vihattua Noita Nokinenään.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Vauhdikasta elämää

-
Kuva
Kuten veikkasin syksy on hetkistä aikaa ja työpäivät venyy. Olen viikolla aika paljon itsekseni kotona kun Ukkokulta on töissä, joten sitä on niin helppoa jämähtää työpöydän ääreen. Keskiviikkona havahduin klo 19.50, että pitää lähteä saunaan. Olin aloittanut työpäivän aamusta jo kasilta. Päivän tosin katkaisi puolen tunnin ruokkis, jolla singahdin markkinoille ostamaan perunaa, porkkanaa ja kukkia. Muutama vaate tuli ostettua…   Meidän Kyösti kasvaa. Eka kuva otettu 21.8 ja toka kuva reilu on viikon vanha. Kyösti on kasvanut kohisten ja päätä lukuunottamatta alkaa olemaan ison pulun ”karvoissa”. Siitä vaan ei meinaa saada kuvaa 😄 Olin jotenkin kuvitellut, että saan ihastella kun se tepsuttaa ympäriinsä, mutta se kyyhöttää pesässä aikalailla. Kun vanhemmat tulee ruokkimaan, se tulee pesästä, mutta menee jemmaa heti kun kun huomaa liikettä. Kyösti on tarkka silmäinen, vaikka kuikin olkkarin perältä, niin se huomaa mut. Veikkaan, että arkuus juontaa juurensa siitä, että on ainoa poikane
Read more »

Syyskuu meni, lokakuu tuli

-
Kuva
 Syyskuu meni ja vihels mennessään. Töissä oli ihan julmettu kiire. Laskin juuri, että syyskuussa oli 26 kirjattua ”ylituntia” ja päälle vielä ne kirjaamattomat ”talkootunnit”. No, jossain kohtaa ylitunnit saa tasoitettua pois ja silmissä siintää jo 2,5 viikon päästä syksyn lomaviikko ilman erityisiä suunnitelmia.  Tärkeimmät ensin…Kyösti on lähtenyt maailmalle. Viimeinen kunnon kuva Kyöstistä on syyskuun puolesta välistä jolloin sillä oli vielä ”mohikaani”. Hiukan haikeaahan se on kun ”lapset” lähtevät maailmalle, mutta onneksi Kyöstikin käy vielä vierailuilla. Aamuisin, niinä päivinä, kun en ole etänä kiirehdin töihin kaffekupin kanssa. Lämmitetyn maidon ansiosta kahvi on toistaiseksi pysynyt riittävän lämpimänä töihin asti, mutta ilmojen kylmetessä pitää miettiä järeämpiä ratkaisuja. Äkkinäisempi voisi ihmetellä voisiko sen kahvin juoda jo kotona. Aamupuuro kuuluu arki ja vähän viikonloppu ruutiineihinkin     Viime viikonloppuna, kun olin flunssan kourissa mua hemmoteltiin itse tehd
Read more »