Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2021.

Hyvää uutta vuotta 2022

 Vuosi 2021 on ollut oikeastaan aika mukava kun oikein pysähtyy miettimään. Äkkiä ne pienet kolotukset ja muut harmitukset on unohtuneet ja mieleen on jäänyt positiivisia asioita.  Vuotta on toki varjostanut se, jonka nimeä ei enää viitsi edes sanoa. Tänään kävin ottamassa tätä ällötystä vastaan kolmannen piikin. Kuvakollaasiin poimin kuvavirrasta kuvan jokaiselta kuukaudelta, tai no jonkun kuukauden osalta on kollaasin kollaasi 😀.  Tammikuussa rakentajat odottivat harjakaisia, sen kertoi meille perinteinen mökin harjaan kiinnitetty kuusi.  Helmikuussa oli kylmää ja teinkin useita värikkäitä jäälyhtyjä.  Maaliskuussa oli ”hiustenlähtöä”.  Huhtikuussa virpojille oli tee-se-itse piste.  Toukokuussa arvioimme mökin väriä.  Kesäkuussa uskaltauduin suurelle kirkolle ihmisten ilmoille. Heinäkuu oli mökkeilyä.  Elokuussa alkoi jo pimetä ja kävimme kuutamouinneilla.  Syyskuussa mökkeiltiin ja sienestettiin.  Lokakuussa oli jo hurjaa menoa kun uskaltaltauduimme ihan elokuviinkin mökkeilyn lisä

Luukku 24, joulumetsän aatto

 Joulumetsä on valmiina joulun viettoon.  Metsänhoitaja kiittää ja kuittaa! Hyvää joulua!

Luukku 23

 Joulumetsässä näkyy kuusen hakijoitakin. Aaton aatto on käsillä. Hip hei jouluun enää yksi yö.

Luukku 22

 Aatto alkaa olla jo todella lähellä.

Luukku 21.

 Jos metsänhoitaja olisi uhkapeluri, niin tänään olisi se päivä, Ventti.

Luukku 20

 Jos olisi kananmunista kyse puhuttaisiin tiusta.

Luukku 19.

 Joulumetsässä kuiskitaan, että tänään on 4. adventti.

Luukku 18.

 Metsässä on vielä hiljaista.

Minulla on pomppufiilis

Wuhuu, nyt alkaa parin viikon loma tai no vapaa. Kahden viikon vapaaseen jaksoon pitäisi värkätä muutto. ”Lapsi” lähtee maailmalle. Fiilikset on ristiriitaiset. Iso osa minusta iloitsee, että lapsi pääsi opiskelemaan ja pääsee aloittamaan oman elämän, kokeilemaan siipiään, mutta onhan tässä vähän haikeanakin. Olen suorittanut työn ohessa erikoisammattitutkintoa ja tänään oli opintojen loppuarviointi. Tilanne oli ammatillisesti oikeinkin opettavainen. Nyt voin juhlia uutta tutkintoa, vapaata ja uutta elämänvaihetta. Näihin fiiliksiin!  ”Minulla on pomppufiilis Hei ota minut kiinni tai pompahdan pilviin asti Minulla on pomppufiilis Hei ota minut kiinni, kiinni, kiinni, kiinni”

Luukku 17

  Metsänhoitajalla on tänään syytä riemuun… onhan viimeinen työpäivä ennen joulua.

Yksi työpäivä

 Huomisen kun jaksaa, saa lomailla pari viikkoa.  Jaksaa, jaksaa…

Luukku 16

 Kuusi jos toinenkin on metsässä.

Luukku 15.

 Metsänhoitajalla on huono laskemaan päiviä, mutta hän arvelee, että jouluun on enää 10 päivää.

Luukku 14.

 Puita tupsahtelee tasaiseen tahtiin.

Tekevälle sattuu…

Työpuhelin oli aamulla hukassa, näppäränä tyttönä keksin soittaa omalla puhelimella työpuhelimeen.  Puhelin hälytti kerran ja ennen kuin huomasinkaan puhelinvaihde vastasi: ”tavoittelet xx xx, hän ei ole nyt tavoitettavissa. Haluatko jättää viestiä?” Hämmennyin ihan totaalisesti. ”No, öö itselleni tässä soittelen, etsiäkseni puhelintani”.  Vaihde: X-kö se siellä? Minä: ”Joo” Saattoi vaihteen ”tätillä” olla naurussa pitelemistä.

Luukku 13.

 Joulumetsän maanantai on arkista aherrusta.

Blogger häröilee

 Kommenttien kanssa tuntuu olevan ongelmia. En ole pariin päivään pystynyt vastaamaan oman blogini kommentteihin ja hups tänään huomasin osan kommenteista kadonneen. Repun blogiin sain itse kommentoitua, mutta Possulle eivät kommentit menneet läpi.

Luukku 12.

 Tusina tapahtumaa on metsässä jo tapahtunut. Toinen tusina on vielä edessä.

Lauantain puuhastelua

Jätin kotiin köhäisen ukkokullan ja kurvasin eilen itsekseni mökille. Aika luksusta, ihan vaan olla ja tehdä ihan just sitä, mitä ite haluaa. Mökille päästyä laitoin takkaan tulet ja otin kutimet käteen.    Lauantaiaamusta meni kolme tuntia Teamsissa koulutuksessa. Puolilta päivin pääsin kurvailemaan kylillä ja kävin tutustumassa paikalliseen kirppikseen, jossa tuntui olevan vaikka, niin paljon, ettei mikään muu pysäyttänyt kuin pöllö lämpömittari, mutta sitäkään en ostanut.   Pyörähdin myös kaupassa, jossa on mm. kankaita, lankoja ja ompelutarvikkeita. Sieltä löysin kaipaamani parsinsienen.  Päätin myös hemmotella itseäni ja hakea noutoruokaa paikallisesta thai-ravintolasta. Sauna lämpeää hissun kissun ja Laiskiainen pääsee kohta lauteille.  Saunan jälkeen voikin köllötellä sohvalla ja katsoa telkusta uutta lauantai sarjaa ”Kahden joen välissä”.    Ei siis pöllömpi viikonloppu 😉

Luukku 11

 La la lauantai joulumetsässä on leppoisa päivä.

Joulumetsän luukku 10.

 Jos joulumetsän metsuri oikein on laskenut, on jouluaattoon enää 2 viikkoa. Huraa!

Luukku 9

 Torstai on toivoa täynnä myös joulumetsässä.

Luukku 8.

 Kuusi puuta.

Vapaapäivä

 Tänään oli itsenäisyyspäivän jälkeinen vapaapäivä eli työviikko on mukavan lyhyt. Ennen joulutaukoa on vain 8 työpäivää, ei paha.  Tänään oli rapsakkaa pakkassää. Tein pitkästä aikaa pitsaa, olipa hyvää. En edes muistanut ottaa kuvaa, niin nopeasti se meni parempiin suihin.

Luukku 7.

 Uusi viikko alkoi metsässä, itseasiassa jo eilen.

Joulukalenterin luukku 6

 Vielä harvan joulumetsän kera toivotan hyvää itsenäisyyspäivää!

Pitkä viikonloppu

 Tällainen pitkä viikonloppu on oikein kiva, vaikka joulutaukokin häämöttää nurkan takana.   Eilen kävimme entisen teinin kanssa tutustumassa hänen tulevaan opiskelukaupunkiinsa, käytiin katsomassa  asuntoja. Kaupunki ja asunnot näyttivät hyvältä. Pöllön kavereitakin näkyi. Kun merenranta kaupungissa käytiin, pitihän sitä ottaa ruuaksi kalasoppaa.     Parhaillaan nautin omasta ajasta mökillä. Ei mihinkään kiire, ei kukaan pyytämässä mitään, takka tuli ja sauna lämmitys. Päivällä kävin myös ulkoilemassa aurinkoisessa pakkassäässä.    Nyt on aikast hyvä olla!

Luukku 5

Joulumetsä kasvaa kohisten. 

Luukku 4

  Joulumetsän neljäs päivä.

Luukku 3.

 Joulumetsä rakentuu pikku hiljaa kohti joulua. Tänään jo luukku kolme, mutta tyhjältä näyttää…

Luukku 2

Joulumetsä rakentuu päivä 2  

Joulukuu tupsahti yllättäin

 Jälleen kerran joudun toteamaan, etten pysy tämän ajanjuoksun perässä. Mihin marraskuu katosi?  Marraskuun loppupuolella oli jo valon pilkahduksia ja energisiä hetkiä. Pitkästä, pitkästä aikaa sain vietyä itseni uimaan. Nyt olen käynyt jo useamman kerran uimassa. Kunnon kohotus uiden on aloitettu.  Ruokailuissa ja herkuttelussa on onneksi ollut viime aikoina joku tolkku. Niiden ja tolkun kanssa saan varmasti tehdä töitä vielä pitkään. Aamupuurosta on tullut taas herkku.  Marraskuun loppu puolelle mahtui myös pieni matka. Päätös reissusta ja liput oli hankittu vielä aikana jolloin kuviteltiin Koronan olevan ohi 2 rokotuksen jälkeen. Reissussa koin oloni koronaturvalliseksi, mutta, jos lippuja ei olisi ollut varattu hyvissä ajoin, olisi reissu jäänyt tekemättä. Täytyy myös tunnustaa, että koin matkustushäpeää. Joulukuussa on tarkoitus aktivoitua bloginkin kanssa ja tehdä ”joulumetsänrakennuskalenteri”. Välillä toki vähän muitakin kuulumisia.

Laiskiaisen ”joulumetsän rakennus” joulukalenteri Luukku 1.

 Joulukuun ensimmäisenä päivänä aloitamme tyhjästä.