Laiskiaisen trimmaus

Voihan pyllytin… Olen purkanut sen kertaalleen, kun ensimmäinen versio oli ihan liian iso. Kun aloitin uutta vaihdoin vähän värejä. Toisella kerralla laskin silmukat, mutta en luottanut laskuihini ja edelleen tuo on vähän iso, mutta pysyy sentään päällä 🤭. Täytyy miettiä, josko tekisi jonkun kuminauha viritelmän tai sitten vain kutistan sen pesussa. Uhka vai mahdollisuus 🤔

Tiedättekö tunteen kun höpötät ja jälkeen päin tajuat puhuneeksi ihan pöljiä tai oikeammin kun toinen ei tiedä kaikkia taustoja, niin asia kuulostaa pöljältä. Tänään olin tosiaan täällä kulmilla kävelemässä ja päädyin juttelemaan tuntemattoman kanssa ja matkaa jatkaessasi tajusin, että kylläpä mun jutut varmaan kuulosti pöljiltä. No, se ei liene ensimmäinen, ei liioin viimeinenkään. Ensimmäinen suppis bongattu. Toivoa on siis löytää näiltäkin nurkilta suppiksia. Tänään ja eilen on on ollut aika hyvä olo. Kohtuullisen hyvä tarkoittaa, ettei ole särkyjä, jaksaa tehdä jo kotiaskareita ja päivittäisen lenkin pituuskin on kasvanut. Jostain luinkin, että usein ”sytojen ”vaikutus kestää 7-9 päivää ja sitten vähän hellittää. Tomaatit kypsyvät pikku hiljaa sisällä. Ensimmäisessä kuvassa on 17.9. sisälle tuomani tomaatit ja toisessa on tämän päiväisen tilanne, jossa moni tomaatti jo punertaa.  

Viikonloppu hupsahti vauhdilla. Kontrasti arkeen oli melkoinen, kun viikolla olen täällä mökillä pääosin itsekseni ja nyt ukkokullan ja minun iloksi saapui teini-ikäinen ”ottopoikamme”  kyläilemään. Ottopoika on veljeni (yhden niistä neljästä) nuorimmainen, joka on usein meillä kylässä. Ottopoikaa palauttaessani kävin tankkaamassa luumu- ja omenavarastot veljen puutarhasta. Omenoita varmaan vielä saa, mutta luumut taisivat olla nyt tässä. Iloa alkaneeseen viikkoon!

 Viime viikon perjantaina olivat ensimmäiset sytostaatit. Pari päivää olo oli seminormi, mutta siitä se alamäki sitten lähti… Olo on vaihdellut hurjan paljon, mutta särky- ja pahoinvointilääkkeiden kanssa olen tullut toimeen, en siis valita. Olen yrittänyt käydä joka päivällä vähintään yhdellä pienellä köpöttelyllä ulkona. Parhaimmillaan toki jopa kolmestikin. Luonto on nyt kaunis ja antaa voimaa. Somen perusteella varmaan voisi olla kateellinen, ”siellä se ulkoilee päivät pitkät ja lekottelee”, mutta totuus jotain muuta.  Makuaisti on muuttunut ja moni asia maistuu nyt oudolta. Happamat maut tuntuvat toimivan ja olen  ollut iloinen, että olen voinut käydä pihasta poimimassa puolukkaa aamupuuroon.            Aloitin tosiaan perinteisellä ”soitellen sotaan” / ” takki auki” tyylillä pyllyttimen teon viime viikolla kuten kirjoitinkin, hups siitä tuli ihan yli iso jopa minulle. Hetken toki mietin, että olisin tehnyt villapaidan, mutta teletappimeiningillä sitten päätin aloittaa uudestaan,

Mun langoista on iso osa varastossa ja päätin, että haluan tehdä itselle pyllyttiminen syksyksi ja talveksi. Muutaman lankakerän löysin lähijemmasta ja sainkin hyvän syyn mennä Tokmanniin ämpäritarjouksen perässä. Nälkä kasvoi syödessä ja toisessa kaupassa oli uusia värejä, joten lopulta ostin 2 ämpäritarjouksen eli 4 x seiska per ämpäri. Kävin myös ostamassa muutaman alkoholittoman inkiväärioluen. Vähän jo aloittelinkin. Omasta mielestä näistä ihan kivan värikästä. Laiskiainen ei ole kovin kova koristelemaan itseään, mutta ”heräteostoksena” päätin käydä laittamassa itselle sytokynnet. Kävelin ex-tempore ovesta sisään ja viiden minuutin odottelulla istuin jo ihka ekaa kertaa geelilakkauksessa. Näiden pitäisi kestää 2-4 viikkoa, katsotaan kuin käy.  Tänään oli ensimmäiset sytot   Kotimatkalla pysähdyttiin hakemaan luumuja velipojan puutarhasta. Olisin kauhonut niitä enemmänkin, mutta rankkasadekuuro yllätti. Lapsikuoro tuli äidille   Olo vielä semi-hyvä, pahoinvointilääkkeet on vielä pu

 Tämä aamujumppa  tuli vastaan reilu viikko sitten eteen. Se on riittävän simppeli, että sen malttaa tehdä. Tämän päätin ottaa vakkariohjelmistoon.  Tänään kävin kevyellä aamulenkillä ja tein tuon aamujumppa metsässä. Se oli aika ”vapauttava” fiilis.  

Torstaina oli erään aikakauden loppu ja perjantaina historiallinen hetki kuunnella ensimmäistä kertaa ”livenä” kuninkaan ensimmäistä puhetta. En minä mikään monarkkifani ole tai seuraa yleensäkään mitenkään tarkasti heidän elämäänsä, mutta historiasta pitävänä, oli mukava olla hetkessä, jonka tietää olevan historiaa.   Eilen järvellä oli aamusta sumua, koska vesi oli lämpimämpää kuin ilma. Päivällä lämpö kohosi hetkittäin jopa 17 asteeseen.  Lauantaina oli sumua mökillä ja matkalla kaupunkiin. Tänään ei sumua ollut, yöllä taisi olla lämpimämpää tai sitten vain heräsin liian myöhään.  Kävin poimimassa omaksi iloksi maljakkoon auringonkukkia luvan kanssa paikalliselta auringonkukkapellolta. Oli aika huikea kulkea siellä auringonkukkien keskellä.   Asiasta aidan seipääseen… Kirjoitin taannoin ostaneeni laventelin tuoksuisia roskapusseja. Aww ne oli ihania. Ei tuoksu niinkään, vaan tuo kokonaisuus iso pussi ja nuo pussin sylkevät kantokahvat. Musta noi on aivan liian hienoa ja roskapusseik

 Olo on kuin Siskonpedin sketsissä Yllätyskyykky   Tapasin eilen syöpälääkärin, joka kertoi minulle suunnitellusta hoidosta. Kaikki syöpä pitäisi olla leikattu pois, mutta patologi löysi leikkeesta 2 kasvainta, joista iso oli lempeä ja pieni pari millinen oli ilkeä pirulainen. Hoidot siis määräytyvät sen ilkeän pirulaisen mukaan, joten luvassa on sytöt ja säteet kaikkine kommerverkkeineen.  Koen kuitenkin olevani siinä onnellisessa asemassa, että syöpä on leikattu ja nyt vaan pistetään sille luu kurkkuun, ettei se tuu takaisin, kun monella on taistelu, että pirulainen saadaan pienemmäksi, että voi edes leikata tai se jo levinnyt. Myrkkypolkuni pitäisi olla kuljettu keväällä 2023.

Otin kopin Olifantin blogin haasteesta ja kerron 25 faktaa lapsuudestani.   1. Missä synnyit? Päijät-Hämeessä pääsi ensi parkaisuni ja täällä olen enempi tai vähempi parkunut koko elämäni. Opiskelemassa toki olen ollut Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.  2. Onko sinulla sisaruksia? Kyllä neljä vanhempaa veljeä, joista yksi on jo tuonimmaisissa. Vanhimmalla veljellä ja minulla on ikäeroa 15v. Minä olin nuorin ja minusta seuraavaan veljeen oli 7 vuotta. 3. Olitko päivähoidossa? En varsinaisesti ollut päivähoidossa, kun äitini oli ns. kotiäiti. Eskariin minut taidettiin laittaa sosialistumaan  😂  ja oppimaan muita taitoja. 4. Kuuluiko lapsuuteesi lemmikkieläimiä?  Sain kissa n. 12 vuotiaana. Tanssihiiriäkin minulla oli hetken aikaa, mutta kissa ja hiiret oli huono yhdistelmä. Kissa tiputti useamman kerran hiirten häkin.  5. Muistakos vielä aikaa, kun ei ollut turvavöitä, turvaistuimia eikä pyöräilykypää? Kyllä! Meillä ei ollut autoa, eikä kummallakaan vanhemmillani ollut ajokorttia. I

 Syyskuu saapui yllättäen. Sääkin viileni, mutta se ei yllättänyt.  Ei tarvinnut kutsua, huhuilla, tuu mun luokseni oi syyskuu .  Hyvää syyskuuta!