Laiskiaisen trimmaus

Tänään piti lähteä lenkille likkaporukalla, mutta vettä tuli kun aisaa, eikä minulta löytynyt lenkkeilyyn sopivaa sadevarustusta päätin skipata lenkin. Muutama porukasta oli melkoisia sissejä (ja taisi heillä olla hyvä sadevarustuskin), että he menivät lenkille. Muutama oli niin kuin minäkin sokerista :D. Sen verran vakaasti olin päättänyt liikkua, että kaivoin crosstrainerin vaatevuoren alta ja heitin n. 50 minuutin crosstrainer lenkin. Päivä meni oltaan saakka aika hyvin, kunnes velipoika tuli kylään tuliaisten kanssa... Muutama meni... Ehkä viisi. Tällaista tänään, onneksi tuli liikuttua!

Muistin kuin muistinkin aamusta käydä vaakalla. Olin tyytyväinen tuohon pieneen pudotukseen, sillä viikonloppuna tuli kuitenkin syötyä aika hyvin. Niin se pudotus oli -300g. Edellisviikolla pudotus oli sama ja silloin harmittelin pudotuksen pienuutta, nyt olin samaan tyytyväinen, niin se ihmismieli on häilyväinen. Kotiuduin tänään töistä ennen viittä ja olin kovasti lähdössä lenkille. Kuinka ollakkaan puhti loppui ennen kuin pääsin lenkille... Nukun todella harvoin päikkäreitä, mutta nyt otin vahingossa p ikku päikkärit. Viime aikoina puhti on ollut aika low levelillä ja oon kärsinyt vilusta. No, kuumetta ei ainakaan ole, mitä lie verenkierron laiskuutta :D. Huomenna on vuorossa lenkki kaveriporukan kanssa. Porukalla tulee varmasti lähdettyä lenkille, yksin lähtiessä on vain niin helppo jäädä kotiin, keksiä tekosyy jos toinenkin. Päikkäreiltä herättyäni kävin lähikaupassa hakemassa täydennystä jääkaappiin, sinne sentään pääsin ;).  Ostoskorissa oli rahkaa, raejuustoa, leipää, mehua, sa

Illat on humsahtaneet nopsaan, enkä ole malttanut pysähtyä kirjoittamaan, on ollut monenlaista menoa ja tapahtumaa, pyörähtipä meillä pianonvirittäjäkin ekaa kertaa.  Viikonloppu on ollut tosi huippu. Perjantai-iltana oli tyttöjen ruokailuhetki muutamine viinilaseineen.  Lauantaipäivä oli pyhitetty perheen yhteiselle tekemiselle ja mahtuipa siihen vielä pikainen morjestus ukko-kullan kollegan luona, kun siellä nurkilla pyörimme.  Sunnuntai alkoi hyvin laiskasti ja vaikka kasilta heräsinkin, niin puoleen päivään mennessä loopissa ei ollut edes 400 askelta :). Iltapäivä onkin mennyt aktiivisemmin, sillä olen jatkanut piha-pirkkoilua. Pihalla on sinivuokkoja ollut reilun viikon verran, mutta tänään bongasin ensimmäiset valkovuokot. Levittelin muutaman multasäkin pensaiden juurelle. Mansikkamaata peratessa ihmettelin ruohon määrää. Sitä oli melko paljon, vaikka mulla on mansikkamaa muovitettu. Ruohon nyhtäminen oli melkoisen tylsää, joten ehdin kiukutella jo vieressä chippaavalle ukko-kull

Hätäsimmät varmaan luulivat, että laiskiainen unohti punnituksen, mutta ehei...  Punnituksessa näkyi, että sunnuntaina tuli herkuteltua runsaasti grillin antimilla, sillä välipunnitukset lupailivat melko mukavaakin tulosta. Viikon takaiseen pudotusta oli ruhtinaalliset -300g eli vielä miinuksella ollaan aloituksesta 3,2 kg, jos osasi oikein laskea. Ei kiva, mutta sillä mennään ja todettakoon, että suunta on nyt oikea. Eilinen työpäivä venähti, enkä malttanut illalla enää lenkille lähteä. Puuhailin sisällä ja pihalla, mutta aktiivisuustaso ei räyttynyt. Muistin myös tehdä kyykyt, ne vaaditut 80. Uudesta tekniikasta huolimatta polvet ei tykkää kyykyistä, alkavat napsumaan kivasti. No, ongelma on onneksi ratkaistavissa siten, etten yritäkkään tehdä kaikkia kyykkyjä kerralla vaan teen ne useammassa erässä. Tänään olin vuorossa reipas sauvakävelylenkki mukavassa naisporukassa. Matkassa oli melkoisia sporttimimmejä, joten laiskiainen puuskutteli peräjoukoissa, mutta selvisin kuin selvisinkin

Tästä viikonlopusta olen saanut hurjasti energiaa alkavaan viikkoon. Ohjelmassa on ollut pihailua, lenkkiä, ystävien tapaamista, kirpputorikierros, hyvää ruokaa ja ihan vaan oleilua. Tänään Ukko-kulta savusti possun kylkeä pitkän kaavan kautta, hyvää oli. Lihan kanssa oli tarjolla bataattiranskalaisia ja salaattia. Näitä kelpasi tarjota vieraillekin. Tänään en ehtinyt lenkille, mutta päivä oli muuten aktiivinen. Kyykkyhaasteessa oli vuorossa 75 kyykkyä. Ne tein ennen kuin istahdin pädin ääreen. Kävin hakemassa tänään multaa ja kalkkia, samalla mukaan lähti orvokkeja. Niitä en vielä istuttanut vaan vähän mallailin paikoilleen. Hyvillä mielin suuntaan katseen kohti kiireistä ensi viikkoa. 

Nyt on rullannut, kiireestä huolimatta muutaman päivän ihan kivasti. Ke ja to Looppikin kehui minun olleen todella aktiivinen. Myös tänään sain kehuja Loopilta. Tässä mennään hyvillä mielin kohti maanantain punnitusta. Torstain lounassalaatti Perjantai meni koulutuspäivillä istuen ja kotonakin olin vasta aika myöhään, joten päivän aktiivisuustaso jäi vajaaksi. Koulutuspäivillä söin todella fiksusti ja maltoin mieleni jälkiruokienkin suhteen vaikka siellä oli aika huisa suklaalähde ;). Tänään kävin katsomassa missä kunnossa metsälenkkini on. Suurelta osin siellä oli hyvä ja melko kuiva hiekkapohja.  Kyllä sieltä vielä jäätäkin löytyi, mutta voi sanoa sen olevan kierrettävässä kunnossa. Tuo metsälenkki on about 5,5km kera melkoisten mäkien ihan kivan mittainen. Tavoite on päästä taas siihen kuntoon, että juoksen tuon lenkin helposti. Narsissit on säilyneet kivasti. Taustalla näkyvät kanervat pitäisi heivata kompostiin. Pihan  sinivuokot, nyt "hereillä" Aloitin keskiviikkona kyy

Eilinen ilta tosiaan meni migreeniä potiessa, mutta tänään oli toinen meininki... Ohjelmassa oli vuorossa siivous viikonloppua ja "vieraita" varten kun torstai-ilta menee viraabelityön parissa. Mistä ihmeestä tota hiekkaa tulee talouteen, jossa ei ole pieniä lapsia tai karvaturreja. Samaan siivoussyssyyn keräilin talvivaatteita pois eteisestä.  Iltaan mahtui myös pikainen piipahdus "shoppailemassa" ystävien kanssa. Mulle ei matkaan tarttuneet kuin patakintaat :). Pihalta löytyi myös sinivuokkoja, tosin ne oli nukkumassa kun otin kuvaa. Lenkille en ehtinyt, mutta päivän aktiivisuustaso tuli saavutettua. Tänään oli hyvä päivä myös ruokailujen suhteen. Tänään tein kanasalaattia, kylläpä se maistui pienen tauon jälkeen. Päivän huippu-uutinen loppuun, mä sain tänään tiedon opiskelupaikasta. Syksyllä taas opiskelen työn ohessa. Miten tässä taas näin kävi, munhan ei pitänyt pitkään aikaan lähteä opiskelemaan ;) kun tuon edellisen tutkinnon suoritin. Opiskeluun jää tosiaan

Aamulla kävin tosiaan puntarilla, olihan se totuus kohdattava, jälleen. Tammikuun aloituksesta oli tullut plussaa 3,4 kg. Tuo plussa on tullut pitkälti maaliskuun sairastelun aikana, jolloin tuli lohtusyötyä, mutta eipä tässä huhtikuussakaan ole tapahtunut suurta "parannusta" painossa, vaikka ruokailut ovatkin inhimillistyneet. Myönnettäköön, että eilisellä myöhäisellä ribbsien syömisellä voi olla pieni vaikutus tuohon aamun punnitukseen, mutta sillä selitellään ainoastaan satoja grammoja, ei useita kiloja. Parempi olla selittelemättä ja tehdä mitä pitää eli kääntää kurssia kevyemmille vesille. Tänään tosin on suunnitteilla ateriointi hampurilaisravintolassa, ihan siinä perinteisessä suomalaisessa ;). En minä sinne hingunnut, mutta en pannut hanttiinkaan kun "treffiseuralaiset" sinne halusi. Arvatkaa, oliko mut vaikea yli puhua, =D. Hampurilaistreffien jälkeisestä ajasta kirjoittelen huomenna tarkemmin ;). Jännän äärellä ollaan ja huomenna selviää, että selvisink

Heti tähän alkuun täytyy hehkuttaa, että eilen pääsin vihdoin katsomaan musikaalin Oopperan kummituksen suomi-version. Mulla on ollut aiemmin vähän huonoa tuuria kun kahdesti aiemmin on jo ollut "liput käsissä", mutta en ole päässyt paikalle. Nyt se on nähty. Tuo musikaali on ollut lähellä sydäntä nuoruusvuosista lähtien. West Endillä  olen nähnyt kummituksen kolmesti.  Erityisesti se parin vuoden takainen "ensimmäinen" kerta oli mahtava. Visuaalisesti noita kahta toteutusta ei edes kannata vertailla, sillä olosuhteet ovat niin erilaiset. Toinen produktio toteutetaan paljon pienemmällä näyttämöllä ja sitä on toteutettu samassa paikassa kymmeniä vuosia. Tykkäsin kovasti lavasteista ja isosta jousiorkesterista, ei laulajissakaan toki mitään vikaa ollut. Teini, joka näki kansallisoppeeran version toista kertaa kehui erityisesti tätä miehitystä. Eilen arvuuttelin meneekö Hesessä kanasalaatti vai kerroshampurilainen... Päädyin jälkimmäiseen hyvällä omalla tunnolla, y

Wau, mikä ihana aurinkoinenpäivä tänään on ollut. Linnut on laulelleet ja meillä on kaiveltu hiukan kesäkalusteita varastosta esiin. Paino sanalla hieman ;). Pihaa kiertäessä oli kiva huomata keväänmerkkejä. Lintulaudallakin on käynyt uusia tuttavuuksia joita ei ole talven aikana näkynyt. Ukko-kulta on innostunut grillaamisesta ja savustamisesta. Viime kesänä päivittyi grilli ja nyt hankittiin kunnon savustin lähinnä lihan savustukseen. Sähkösavustimella saa kalan hyvin savustettua, miksei lihankin, mutta molemmille pitää olla omat savustimensa ettei kalan maku tartu lihaan. Tuo savustin sai jo huvittavia piirteitä ennen kuin se ehti pihalle asti. Ukko-kulta kokosi grillin ostoiltana ja lähti seuraavana aamuna reissuun. Minä en sitä viitsinyt pihalle raijata, joten ilahdutin isäntää lähettämällä terveisiä sen uudelta kaverilta olohuoneen "nurkasta". Eka kuva oli vielä aika tylsä, kun en hokannut heti kasvoja tehdä, mutta siitä se sitten lähti... Tänään ohjelmassa oli sitten s

Piha-askareet veivät töiden jälkeisestä vapaa-ajasta aimo osan, mutta se oli vain mukavaa. Lenkilläkin kävin, siitä olen erityisen tyytyväinen. Eilen jo huomasin, että nyt henki kulki ihan normisti. Varmaan tuota tautia pitkitti osaltaan hiukan huono sisäilma työpaikalla. Tämän kevään teemana tuntuu olevan odotus. Odottelen aikaa lekurioperaatioon, odottelen tuloksia opiskelemaan pääsystä, odottelen saavani painonhallinta tuloksia. Osakainen kaipaili painopäivityksiä. Yritän ensi viikolla päivittää painon, mutta täytyy todeta, että tuota painoa voi vain päivitellä (voi, voi voi), sillä olen nyt huonommassa "jamassa" kuin aloittaessani 4.1. Huonot ruokavalinnat, liian isot annoskoot ja liikunnan vähyys ovat tehneet tehtävänsä, ehkä stressilläkin on oma osansa. Liikunnan osalta toki voin selitellä vähän, että olen ollut tämän vuoden puolella helmi-maaliskuun aikana yhteensä yli kuukauden kipeänä, mutta ruokailujen osalta on peiliin katsomisen paikka. Maaliskuun aikana on tu

Viikko alkoi mukavasti, tästä on hyvä jatkaa viikkoa. Työpäivä oli touhukas ja päivän kruunasi iltalenkki. Lenkkeily tuntui oikein mukavalta pitkästä aikaa. Lenkki oli pituudeltaan balttia rallaa 4 km. Odotan kovasti pääseväni metsälenkille, mutta ladut on tampanneet lumen tiiviiksi, joten saan odotella varmaan vielä vähän aikaa. Ruokailuista Aamulla 1/2 banaani ja rahkaa. Lounaana oli kanasalaattia ja päivällisenä oli kinkkupastaa. Iltapalana oli maksamakkaravoileipä. Päiväkahvilla meni pari siivua pullavaa. Perussettiä siis. Nyt ei runosuoni pulppua ja nukkumaankin olisi syytä mennä eli hyvää yötä!

Loppuviikko meni ja humpsahti uskomattomalla vauhdilla. Loppuviikkoon mahtui mm. muutaman päivän koulutus suurella kirkolla, "voishoppailua", savustusta, sumua ja vähän herkutteluakin.  Viikolla törmäsin kaupassa melkoisiin vanhanajan voimöhkäleisiin. Kooltaan ne olivat ehkä 25x50cm. Ihan maukasta voitahan tuo oli niin leivän päällä kuin paistin pannullakin. Koulutus oli todella hyvä, oli ihana nähdä uusia ja vanhoja tuttuja ympäri Suomea. Eilen illalla innostuin tekemään  vohveleita, kun isäntä savusteli lihoja. Karkitta olen ollut nyt pari viikkoa ja täytyy sanoa ettei ole tehnyt tiukkaakaan. Karkkipaussia on vielä parisen viikkoa jäljellä. Herkkuja olen syönyt kohtuudella. Huomaan, että tällä hetkellä suurin petraustarve on annoskoissa, ruokaa tulee lastattua helposti liikaa. Ateriarytmeissä on myös hiomista, siitä liikunnasta puhumattakaan. Onneksi arki on ollut tavanomaisempaa liikkuvampaa. Ensi viikolle asetan tavoitteeksi yhden jumpan, yhden lenkin ja kotitreeniin... T