Todellinen perjantai

-
Ihanaa tänään on todella perjantai...

Tein eilen todella terapeuttisen 1,5h lenkin hämärtyvässä illassa lenkkeillen vanhoissa nuoruuden maisemissa. On se niin hassua, miten joku paikka (tai musiikki) voi saada niin elävästi mieleen jo unohtumeet muistot. Lenkistä jäi tosi huippufiilis muistojen ja liikunnan ilon ansiosta.

Oletteko huomanneet, että tankkauspäivän tai ruokavaliomuutoksen jälkeisenä yönä hikoiluttaisi jotenkin enemmän tai yleensäkin tämän liten aikana. Itse olen herännyt useana aamuna yöpaita rinnuksista märkänä. Mun on pitänyt kysäistä tätä aikaisemminkin, mutta olen aina unohtanut. Tämä liittynee ilmeisesti jotenkin ruokavalioon?

Erican blogin "pääsiäiskuvista" innoittuneena laitan teille pääsiäistipun kuvan viime keväältä.

Tänään pitäisi lähteä viikonloppuretkelle ja se asettaa taas hiukan haasteita ruokailuihin lähinnä punnitsemisen osalta. No tähän mennessä on onneksi jo suunnilleen oppinut katsomaan noita määriä ja osaa jopa ravintolasta löytää lähes oikea oppista ruokaa.

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua teille kaikille!

"Nähdään" viimeistään sunnuntaina!

Kommentit

  1. Annie16. maaliskuuta 2012 klo 16.52

    Ihana tipu! Tuitui <3 Meilläkin on ollut tuollaisia joskus omassa kanalassa, mutta siitä on jo aikaa. Harmi, noi on nimittäin ihan tosi suloisia ja se niiden piipitys ja pilkistävä nokka emokanan alta, voi eiii...! :]

    Hikoilu tankkauspäivän jälkeisenä yönä johtuu ilmeisemminkin juuri aineenvaihdunnan kiihtymisestä ja siitä, kun kroppa prosessoi saatua (normaalista poikkeavaa) ruokaa. Varmasti jouduit seuraavana päivänä ravaamaan vessassakin, vai? :P

    VastaaPoista
  2. Laiskiainen22. maaliskuuta 2012 klo 14.56

    Jep, ravattu on ;).

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Vauhdikasta elämää

-
Kuva
Kuten veikkasin syksy on hetkistä aikaa ja työpäivät venyy. Olen viikolla aika paljon itsekseni kotona kun Ukkokulta on töissä, joten sitä on niin helppoa jämähtää työpöydän ääreen. Keskiviikkona havahduin klo 19.50, että pitää lähteä saunaan. Olin aloittanut työpäivän aamusta jo kasilta. Päivän tosin katkaisi puolen tunnin ruokkis, jolla singahdin markkinoille ostamaan perunaa, porkkanaa ja kukkia. Muutama vaate tuli ostettua…   Meidän Kyösti kasvaa. Eka kuva otettu 21.8 ja toka kuva reilu on viikon vanha. Kyösti on kasvanut kohisten ja päätä lukuunottamatta alkaa olemaan ison pulun ”karvoissa”. Siitä vaan ei meinaa saada kuvaa 😄 Olin jotenkin kuvitellut, että saan ihastella kun se tepsuttaa ympäriinsä, mutta se kyyhöttää pesässä aikalailla. Kun vanhemmat tulee ruokkimaan, se tulee pesästä, mutta menee jemmaa heti kun kun huomaa liikettä. Kyösti on tarkka silmäinen, vaikka kuikin olkkarin perältä, niin se huomaa mut. Veikkaan, että arkuus juontaa juurensa siitä, että on ainoa poikane
Read more »

Syyskuu meni, lokakuu tuli

-
Kuva
 Syyskuu meni ja vihels mennessään. Töissä oli ihan julmettu kiire. Laskin juuri, että syyskuussa oli 26 kirjattua ”ylituntia” ja päälle vielä ne kirjaamattomat ”talkootunnit”. No, jossain kohtaa ylitunnit saa tasoitettua pois ja silmissä siintää jo 2,5 viikon päästä syksyn lomaviikko ilman erityisiä suunnitelmia.  Tärkeimmät ensin…Kyösti on lähtenyt maailmalle. Viimeinen kunnon kuva Kyöstistä on syyskuun puolesta välistä jolloin sillä oli vielä ”mohikaani”. Hiukan haikeaahan se on kun ”lapset” lähtevät maailmalle, mutta onneksi Kyöstikin käy vielä vierailuilla. Aamuisin, niinä päivinä, kun en ole etänä kiirehdin töihin kaffekupin kanssa. Lämmitetyn maidon ansiosta kahvi on toistaiseksi pysynyt riittävän lämpimänä töihin asti, mutta ilmojen kylmetessä pitää miettiä järeämpiä ratkaisuja. Äkkinäisempi voisi ihmetellä voisiko sen kahvin juoda jo kotona. Aamupuuro kuuluu arki ja vähän viikonloppu ruutiineihinkin     Viime viikonloppuna, kun olin flunssan kourissa mua hemmoteltiin itse tehd
Read more »