Itsepohdintaa
Olen harrastanut koko viikon itsepohdintaa... Miksi... Keskustelin itseni kanssa kovasti siitä, miksi olen tuhoamassa kovaa vauhtia saavutukseni. Tiedän mitä voin syödä ja miten pitää liikkua, mutta ylläpito on hajoamassa käsiin. Tunnistan olevani peruslaiska tai pitäisikö sanoa mukavuuden haluinen immeinen. Sinnikkyyttä löytyy, kunhan saan motivaation kohdalleen. Selkeää vastaus en osaa sanoa, että miksi...mutta huomaan että tämä ongelma on nyt vähän laajemminkin elämässäni, toisin sanoen tiedän, mitä pitäisi tehdä, mutta vähän kaikki jää tekemättä... Ärsyttävää saamattomuutta. Mikä on mennyt vikaan... Teen itselleni liian tiukkoja systeemejä ja kun annan itselleni luvan herkutella lähtee mopo helposti käsistä. Tunnistan olevani myös tunnesyöppö, kun joku asia painaa tai kiire iskee, sorrun helposti. Kulunut syksy on ollut töiden puolesta todella kiireinen ja sitä ei ole yhtään helpottanut pitkä myöhäinen lomani joka kasasi entisestään kiirettä. Mä oon hirveen m