Sielunhoito alkakoon

Nyt alkoi kauan kaivattu loma! Koko syksy on ollut enemmän tai vähemmän kiirettä töissä ja arjessa. Tapasin tässä taannoin aivan mahtavan vanhemman herrasmiehen, joka muistutteli kovasti sielunhoidon tärkeydestä, kuinka tärkeää on huolehtia henkisestäkin puolesta. Sen muistaa tosiaan hetkittäin, mutta kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut olen tyyppiä, joka rupeaa niin helposti suorittamaan jopa mukaviakin asioita.

Pyhitän siis ensi viikon sielunhoidolle, hyvään oloon ja oleiluun. Pohdin myös keinoja miten saan pidettyä mielessä asian tärkeyden arjessa. Jossain työhyvinvoinnin kehittämisopinnoissa oli tehtäväksiantona järjestää treffit itsensä kanssa. Ehkä se olisi se keino, että varaa itselleen aikaa kerran viikossa.

Tämän viikon liikunnat on jäänet vähiin joten viikonloppuna on paineita liikkua aktiivisesti. Syömiset on olleet suht ok, mutta herkkujakin on tullut syötyä, mutta onneksi kohtuudella. Tosin joutuu sen niin valitettavan tilanteen eteen ettei homma oikein etene.

Tänään kävimme perheen kanssa syömässä loman aloituksen kunniaksi Nepalilaisessa. Nam ja röyh!

Mukavaa perjantai-iltaa!