Läheltä piti...

Torstaina iltana kotiin ajaessa oli melkoisen lähellä, etten saanut peuraa auton keulaan. Onneksi nopeusrajoitus oli muuttunut hetkeä aikaisemmmin 80 -> 60km/h eli minulla oli aikaa reagoida ja suurimmaksi onneksi peura pyörsi ympäri. Yhteen ääneen kyydissä olijoiden kanssa totettiin, että menipä läheltä ja olipa iso peura. Hirveksi olisi voinut luulla, mutta tosiaan kyydissä olleet lajitunnistamisen expertit vahvistivat pikasen lajianalyysini :).

Perjantai meni hurjan nopeasti, niin nopsaan, etten ehtinyt blogiakaan päivittää vaikka tekstin raakile oli olemassa. No, perjantai oli ihan perussettiä töitä, kotiaskareita yms.

Tänään kävin samoilemassa ja poimimassa vähän suppiksia. Ei noita suppiksia nyt niin hirveästi metsästä löytynyt, mutta ihan riittävästi, että ne malttaa käsitellä. 

Tuosta suht läheltä otetusta kuvasta suppikset löytyvät helposti.

Tästä niitä ei edes tarvitse etsiä ;D.

Pellillinen suppiksia, nyt sitten on mietinnässä, että kuivataanko ne naposteltavaksi vai paistetaanko pannulla ja pistetään sopaksi/piirakaksi.


Pari tuntia meni hetkessä metsässä tarpoessa ja Loop näytti hurjaa kalorikulutusta. Kaloreita olisi kulunut noin 850, joka on yli puolet mun tämän hetkisistä päiväkaloreista. Rasvanpoltto sykkeellä mentiin. Tuo sykeprobleemi on vielä ratkomatta, patterinvaihto ei tuntunut auttavan. Itseasiassa vaihdetulla patterilla, en saanut sykettä laisinkaan.


Nice, mutta ei toi Loop aina niin kiva oo. Tänäänkin se suorastaan kettuili mulle, kuten kuvasta näkyy.

Tässä vielä muutama räpsy metsästä. 

Lauantaiehtoota!





Kommentit

  1. Hyvä, ettet törmännyt peuraan. Possullakin oli viime viikolla yks aamu läheltä piti-tilanne peuran kans.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

Vauhdikasta elämää

Syyskuu meni, lokakuu tuli