Hölmöilyä

-
Tämän päiväistä toimintaani kuvaa sana hölmöilyä. Hölmöilyä on puolikuntoisena kuvitella olevansa korvaamaton ja tehdä pitkää päivää. Tänään töissä meni 11 tuntia. Se ei tuntunut ollenkaan niin pahalta kun työpöydän ääressä tuosta ajasta olin vain kolmisen tuntia.

Mielenkiintoista wc-taidettakin tuli nähtyä.


... ja taidetta 

Toinen päivän hölmöily liittyi ruokaan. Söin aamupalaksi leivän ja seuraavan kerran söin "ärräeväät" puoli kuudelta. No, olin välissä juonut ehkä 5 kuppia kahvia ja lussuttanut 5 kurkkupastillia 🙈 


Iltapalaksi tein kanasalaatin. Viikon verran kun on mussutellut kaikkea muuta kuin salaattia, maistui salaatti taivaallisen hyvältä.

Katsoin äsken ranteeseeni, olen tänään ottanut muka mahdollisimman lunkisti 😂.

Perjantaihin asti pitäisi jaksaa ja jaksaa pitäisi vähän joulusiivojakin jossain vaiheessa. Nyt on mentävä nukkumaan, että huomenna jaksaa, päivä kerrallaan... 


Kommentit

  1. Sus'18. joulukuuta 2017 klo 22.13

    Hieno kivinen hau! Muutaman talon päässä on karhuperhe kivestä, olispa rahanpaskaa niinjo vain jolkottelisi kiviset sudet pihapiirissä, olisi oiva pelote hämärämiehille, laittas vielä liiketunnistimellisen äänisyteemin murisemaan;DD
    On sulla taktiikka, taisit saada taisteluista voimaa sen verran etä nyt puhkut ja puhiset ja nuilla eväillä??? Kaatuisin ennen puolta päivää nälkään...=) varsinkin noilla askelmäärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen19. joulukuuta 2017 klo 19.23

      Tänään olikin sitten ihan voimaton olo. Normisti en kyllä pärjää noin hepposilla appeilla. Ihmettelen vieläkin noita askeleita, tuntenut yhtään olevani noin luikkuvainen 😄.

      Poista
  2. Pöllö19. joulukuuta 2017 klo 0.48

    Nyt kuules Laiskiainen, laskepa raanasta vesilasiin vettä ja pistäpä etusormi sinne vesilasiin ;)
    Kuinkas käy?
    Peiton alle sohvan nurkkaan sen hunaja-inkivääri juoman kanssa kipin-kapin hop-hop!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen19. joulukuuta 2017 klo 19.25

      Tuttu testi, edelleenkään ei jäänyt koloa 🤣. Mietin olenko liian kiltti, tunnollinen vai ihan vain hölmö, ehkä joku kombo noista kaikista.

      Poista
    2. Pöllö19. joulukuuta 2017 klo 22.03

      Taidat olla liian niin kuin minä olin töissä ollessani: LIIAN KILTTI. Eikä kukaan sitten kuitenkaan koskaan sitä huomannut eikä siitä kiittänyt. Siksi pitäisi opetella olemaan itsekäs. Nyt on hyvä täältä sohvanpohjalta yrittää opettaa, kun ei voi olla ihan varma, onko tämä seurausta siitä, että olin liian kiltti ja tunnollinen ja tein liikaa töitä.
      Olisiko pitänyt olla itsekkäämpi ja sanoa joskus ei - olisinko vielä töissä? Vaan sitä kun ei tiedä kukaan....

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Vauhdikasta elämää

-
Kuva
Kuten veikkasin syksy on hetkistä aikaa ja työpäivät venyy. Olen viikolla aika paljon itsekseni kotona kun Ukkokulta on töissä, joten sitä on niin helppoa jämähtää työpöydän ääreen. Keskiviikkona havahduin klo 19.50, että pitää lähteä saunaan. Olin aloittanut työpäivän aamusta jo kasilta. Päivän tosin katkaisi puolen tunnin ruokkis, jolla singahdin markkinoille ostamaan perunaa, porkkanaa ja kukkia. Muutama vaate tuli ostettua…   Meidän Kyösti kasvaa. Eka kuva otettu 21.8 ja toka kuva reilu on viikon vanha. Kyösti on kasvanut kohisten ja päätä lukuunottamatta alkaa olemaan ison pulun ”karvoissa”. Siitä vaan ei meinaa saada kuvaa 😄 Olin jotenkin kuvitellut, että saan ihastella kun se tepsuttaa ympäriinsä, mutta se kyyhöttää pesässä aikalailla. Kun vanhemmat tulee ruokkimaan, se tulee pesästä, mutta menee jemmaa heti kun kun huomaa liikettä. Kyösti on tarkka silmäinen, vaikka kuikin olkkarin perältä, niin se huomaa mut. Veikkaan, että arkuus juontaa juurensa siitä, että on ainoa poikane
Read more »

Syyskuu meni, lokakuu tuli

-
Kuva
 Syyskuu meni ja vihels mennessään. Töissä oli ihan julmettu kiire. Laskin juuri, että syyskuussa oli 26 kirjattua ”ylituntia” ja päälle vielä ne kirjaamattomat ”talkootunnit”. No, jossain kohtaa ylitunnit saa tasoitettua pois ja silmissä siintää jo 2,5 viikon päästä syksyn lomaviikko ilman erityisiä suunnitelmia.  Tärkeimmät ensin…Kyösti on lähtenyt maailmalle. Viimeinen kunnon kuva Kyöstistä on syyskuun puolesta välistä jolloin sillä oli vielä ”mohikaani”. Hiukan haikeaahan se on kun ”lapset” lähtevät maailmalle, mutta onneksi Kyöstikin käy vielä vierailuilla. Aamuisin, niinä päivinä, kun en ole etänä kiirehdin töihin kaffekupin kanssa. Lämmitetyn maidon ansiosta kahvi on toistaiseksi pysynyt riittävän lämpimänä töihin asti, mutta ilmojen kylmetessä pitää miettiä järeämpiä ratkaisuja. Äkkinäisempi voisi ihmetellä voisiko sen kahvin juoda jo kotona. Aamupuuro kuuluu arki ja vähän viikonloppu ruutiineihinkin     Viime viikonloppuna, kun olin flunssan kourissa mua hemmoteltiin itse tehd
Read more »