Keskimäärin onnistunut

-
Viimeisen viikon aikana olen keskimäärin onnistunut tai niin haluan itselleni uskotella.

Onnistuminen:Tavaraa olen saanut vähennettyä paljon, sitä tosin piisaa edelleen. Kollasin vessan ja kylppärin kosmetiikka tuotteet. Sieltä jouti muovikassillinen meikkipurkkeja ja purnukoita roskiin. Laitoin kiertoon myös harjoja, jotka eivät pehkooni uppoa. Kierrätykseen jouti myös kyniä keittiön kynäpurnukasta. Kierrätin myös pakastelokerollisen pakasteita, laitoin ne veljeni matkaan. Pelastusarmeijan kierrätyslaatikkoon lähti pussukallinen vaatteita. Lisäksi laitoin muovinkierrätykseen kertyneitä muovipurnunoita, jotka ovat sinänsä ihan hyviä, mutta ei niitäkään tarvitse määräänsä enempää. Vanhentuneita lääkkeitäkin löytyi pieni pussillinen. Tuotteita lähti huushollista toista sataa. Tätä kutsuisin hyväksi aluksi...




Vähemmän olen onnistunut painon kanssa. Stressi, kiire ja huonot ruuat ovat anti-hoikistumiseni salaisuus.








Nyt alkaa työkiireet helpottamaan ja pääsen pikku hiljaa purkamaan plussatunteja. Josko nyt jaksaisi. Keskittyä muuhunkin kuin työhön...

Ruskaa olen saanut ihastella eri puolella Suomea, se on ollut erityisen upea tänä vuonna.






Kommentit

  1. Sinisen sohvan emäntä9. lokakuuta 2018 klo 18.39

    Ruska on todella ihana väriloisto ennen talvea! Hieno tulos järjestelyistä. Vauhtiin päästyään sitä saa aikaseksi ja voi iloita tuloksesta. Reipasta syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen14. lokakuuta 2018 klo 11.07

      Kiitos! Reippaus on ollut pitkään hakusessa, josko se tästä. Tavaroiden tsekkausta olisi nyt arjen koitettua tarkoitus jatkaa.

      Poista
  2. Olifantti16. lokakuuta 2018 klo 11.54

    Ihan hyvällä syyllä voit sanoa onnistuneesi.

    VastaaPoista
  3. Anne-Mari20. lokakuuta 2018 klo 7.22

    Tuntuipa luettu teksti tutulta. Itselläkin kaikkea vähän liikaa, painoa, kotona tavaraa ja kiiretyä arjessa. Vaan hienosti sie olit onnistunut karsimaan kotoasi tavaraa, pitäisi itsekkin taas ottaa itseään niskasta kiinni ja karsia joku kohta kotoa. Jokin aika sitten sain käytyä vaatteitani läpi ja pari pussillista lähti kierrätykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen20. lokakuuta 2018 klo 22.01

      Minunkin pitäisi tarttua vaatekaappiin... Siellä on valitettavan paljon pieniä vaatteita.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Vauhdikasta elämää

-
Kuva
Kuten veikkasin syksy on hetkistä aikaa ja työpäivät venyy. Olen viikolla aika paljon itsekseni kotona kun Ukkokulta on töissä, joten sitä on niin helppoa jämähtää työpöydän ääreen. Keskiviikkona havahduin klo 19.50, että pitää lähteä saunaan. Olin aloittanut työpäivän aamusta jo kasilta. Päivän tosin katkaisi puolen tunnin ruokkis, jolla singahdin markkinoille ostamaan perunaa, porkkanaa ja kukkia. Muutama vaate tuli ostettua…   Meidän Kyösti kasvaa. Eka kuva otettu 21.8 ja toka kuva reilu on viikon vanha. Kyösti on kasvanut kohisten ja päätä lukuunottamatta alkaa olemaan ison pulun ”karvoissa”. Siitä vaan ei meinaa saada kuvaa 😄 Olin jotenkin kuvitellut, että saan ihastella kun se tepsuttaa ympäriinsä, mutta se kyyhöttää pesässä aikalailla. Kun vanhemmat tulee ruokkimaan, se tulee pesästä, mutta menee jemmaa heti kun kun huomaa liikettä. Kyösti on tarkka silmäinen, vaikka kuikin olkkarin perältä, niin se huomaa mut. Veikkaan, että arkuus juontaa juurensa siitä, että on ainoa poikane
Read more »

Syyskuu meni, lokakuu tuli

-
Kuva
 Syyskuu meni ja vihels mennessään. Töissä oli ihan julmettu kiire. Laskin juuri, että syyskuussa oli 26 kirjattua ”ylituntia” ja päälle vielä ne kirjaamattomat ”talkootunnit”. No, jossain kohtaa ylitunnit saa tasoitettua pois ja silmissä siintää jo 2,5 viikon päästä syksyn lomaviikko ilman erityisiä suunnitelmia.  Tärkeimmät ensin…Kyösti on lähtenyt maailmalle. Viimeinen kunnon kuva Kyöstistä on syyskuun puolesta välistä jolloin sillä oli vielä ”mohikaani”. Hiukan haikeaahan se on kun ”lapset” lähtevät maailmalle, mutta onneksi Kyöstikin käy vielä vierailuilla. Aamuisin, niinä päivinä, kun en ole etänä kiirehdin töihin kaffekupin kanssa. Lämmitetyn maidon ansiosta kahvi on toistaiseksi pysynyt riittävän lämpimänä töihin asti, mutta ilmojen kylmetessä pitää miettiä järeämpiä ratkaisuja. Äkkinäisempi voisi ihmetellä voisiko sen kahvin juoda jo kotona. Aamupuuro kuuluu arki ja vähän viikonloppu ruutiineihinkin     Viime viikonloppuna, kun olin flunssan kourissa mua hemmoteltiin itse tehd
Read more »