Aarrekartta ja unelmia

Tein aarrekartan muutamia vuosia sitten. Harmittelin, kun en laittanut päivämäärää ylös, mutta veikkaisin syksyä 2017 tai kevättä 2018. Yritin pikaisesti kaivella olisinko laittanut blogiin kuvan, mutta en löytänyt mainintaa aarrekartasta, enkä liioin pilvestä.

Miksi muistelen tuota aarrekarttaa ja kaivelin sen esiin? No siksi, että yksi iso haaveni on toteutumassa tai ainakin ottaa aimo harppauksen eteenpäin... Olen haaveillut kesämökistä monta vuotta, välillä enemmän, välillä vähemmän. Mökkejä ja tontteja olemme käyneet katsomassa useampia, mutta sitä oikeaa, oikeaan hintaan ei ole löytynyt. Homma olisi toki ollut helppoa, jos rahaa olisi ylettömästi.

Jossain vaiheessa päädyimme etsimään etupäässä tonttia. Löysimme oman tonttimme kohtuuhintaan (hurja määrä silti rahaa), sopivan matkan päästä (alle 1h kotoa) ja kalaisan järven rannalta.

Tämä tonttiprosessi meni lopulta niin nopeasti löydöstä maaliin, että välillä täytyy nipistää onko tämä unta...

Tavoitteena on päästä oman mökin löylyihin ensi kesänä. Tänä kesänä tontilla vain leireillään, suunnitellaan ja vähän raivaillaan.

Sain äitienpäivä lahjaksi Polar Igniten tukemaan projektiani. Itse lahjan sain käsiini vasta tällä viikolla. Nyt olen muutaman päivän sen kanssa elellyt ja todennut sen paljon ankarammaksi kuin edellinen mittari Polarin A370. Päivän prosentit on ollut vaikea saada täyteen ja valittaen totean niiden jääneen useampana päivänä vajaaksi. Aktiivisuus on tällä hetkellä heikoin lenkki.

  

Syömiset on menneet hyvin ja niitä olen edelleen innokkaasti merkannut Yazioon. Herkutellutkin olen, mutta pysynyt kohtuudessa. Tänään söin jäätelön ja bataattiranskalaisia, mutta ne mahtuivat päivän kokonaisuuteen, enkä koe niistä huonoa omatuntoa.