Luukku 2.

-

 Pimeyden jälkeen tuli valoa, aamu alkoi sarastamaan joulumetsässä. Vaikka jouluun on vielä aikaa tuntuu joulumetsä aavemaisen tyhjältä…



Kommentit

  1. Saint Peppone - Järkkyneen mielen luostari 2,03. joulukuuta 2023 klo 3.52

    Mutta jouluun mennessä metsä muuttuu, se on varma ja uskon aidosti että joulussa on jotain erikoista, tapahtuu pieniä mutta hyviä asioita joita ihmiset eivät aina edes huomaa.

    VastaaPoista
  2. Pöllö3. joulukuuta 2023 klo 13.15

    Valo tuo mukanaan toivon, varjon ja aavistuksen siitä, mitä ehkä saamme vielä nähdä. Jouluun on enää kolme viikkoa 🎄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen4. joulukuuta 2023 klo 21.40

      Jännityksellä itsekin odotan mitä viikot tuo tullessaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Vauhdikasta elämää

-
Kuva
Kuten veikkasin syksy on hetkistä aikaa ja työpäivät venyy. Olen viikolla aika paljon itsekseni kotona kun Ukkokulta on töissä, joten sitä on niin helppoa jämähtää työpöydän ääreen. Keskiviikkona havahduin klo 19.50, että pitää lähteä saunaan. Olin aloittanut työpäivän aamusta jo kasilta. Päivän tosin katkaisi puolen tunnin ruokkis, jolla singahdin markkinoille ostamaan perunaa, porkkanaa ja kukkia. Muutama vaate tuli ostettua…   Meidän Kyösti kasvaa. Eka kuva otettu 21.8 ja toka kuva reilu on viikon vanha. Kyösti on kasvanut kohisten ja päätä lukuunottamatta alkaa olemaan ison pulun ”karvoissa”. Siitä vaan ei meinaa saada kuvaa 😄 Olin jotenkin kuvitellut, että saan ihastella kun se tepsuttaa ympäriinsä, mutta se kyyhöttää pesässä aikalailla. Kun vanhemmat tulee ruokkimaan, se tulee pesästä, mutta menee jemmaa heti kun kun huomaa liikettä. Kyösti on tarkka silmäinen, vaikka kuikin olkkarin perältä, niin se huomaa mut. Veikkaan, että arkuus juontaa juurensa siitä, että on ainoa poikane
Read more »

Hyvää ystävänpäivää

-
Kuva
 Hyvää ystävän päivää blogiystävät! Arki rullaa taas normisti. Aamun rutiineihin on tullut vaihteeksi puuro. Pakastetut marjat ja kaurahiutaleet veden kera mikroon. Avot on hyvää, helppoa ja nopeeta!   Ihastuin noihin muhkupipoihin. Ne on niin ihanan helppo ja nopea neuloa. Yks valmis pipo, yks puikoilla ja kolmanteen on langat… . Säärystimetkin on puikoilla, mutta niitä on tullut purettua jo pariin otteeseen kun on tullut häslättyä palmikon kanssa, joten työ on hetken ”jäähyllä”. Nyt on iskenyt neuloosi! Kun ei ollut hilloa, mutta oli mansikoita, niin laskiaispulla onnistui näpsästi. 
Read more »