Lokakuun puoliväli lähestyy

Lokakuu soljuu vauhdikkaasti eteenpäin ja minä yritän pysyä perässä. Syys-lokakuun vaihteessa pidin kesäloman viimeisen viikon. Lokakuun lopussa on melkein viikonloma ja marraskuun lopulla on vielä pari lomapäivää. Tuo marraskuun lopun loma on ns. extra, jonka pilkoin syyslomasta kun jouduin siirtämään reissuani Irlantiin katsomaan lapsukaista. Lapsi kun ilmoitti, että menee kuorokilpailuun Pohjois-Irlantiin… Onneksi sain vaihdettua lennot ja selvisi vielä, että pääsen kuuntelemaan kuoroa huikeaan katetraaliin. Lucky me!

Sieniä on piisannut. Olen poiminut kanttarelleja, mustiatorvisieniä ja suppilovahveroita. Niitä on nyt pakkasessa ja soppaakin olen tehnyt useampaan otteeseen. Tänä viikonloppuna jouduin jäämään kaupunkiin, joten sienestys jää ensi viikonloppuun. Toisaalta pärjään kyllä näillä sienillä mitä minulla jo on pakkasessa ja kuivattuna.

Toiset ihmiset näkevät naamoja, toiset eivät. Minä olen satunnainen naaman näkijä 😀 Tuolla naamojen näkemisessä esineissä tai ympäristössä yleensä on oikein hieno nimikin pareidolia, joka on kognitiivinen vinouma. Kasvojen näkeminen ja tunnistaminen on kuulemma merkki terveistä ja virkeistä aivoista 😂. 

Tuo kasvo on lounaan jälkkärimuffini, jossa mustikat oli musta ihan silmät, joten mun täytyi tuunata suu haarukalla.

Päätin palkita itseni kukkakimpulla, kun kerrankin olen kotona. Usein ramppaan kodin ja mökin väliä, niin etten raatsi hankkia kukkia. Lähikaupassa oli edullinen keltainen krysanteemikimppu, joten ostin sen ilahduttamaan itseäni. Silloin tällöin ukkokultakin tuo kukkia minulle.

Edelleen yritän syödä terveellisemmin ja arjen aktiivisuutta olen lisännyt. Sorruin taas ottamaan muutamaksi viikoksi Ruokaboksin, kun oli hyvä tarjous.

Kuvassa on jauhelihakastike, jossa on myös reippaasti porkkanaa, joka keventää kastiketta kummasti. Tulipa taas ihan hyvä vinkki arjen ruuanlaittoon, kevennystä ja edullisuutta, se hyöty näistä Ruokabokseista on ollut.

Leppoisaa lauantaiehtoota!