Ei ihan vielä tikissä
Johan on tauti sanon minä. Neljä päivää ihan vuodepotilaana, edes postilaatikolle en jaksanut kävellä ja sinne ei oo matkaa kuin ulko-ovelta 20 metriä. Telkan/ipadin katsominenkaan ei luontunut useampaan päivään, mutta onneksi on äänikirjat. Muutama äänikirja tuli kuunneltua tai ehkä pikemminkin torkuttua :D.
Eilen yrittelin olla jo jalkeilla ja kävin pihalla seisoskelemassa, ihailemassa aurinkoa. Sen huomasin, että siinäkin oli ihan tarpeeksi tällä kunnolla. Tänään on yrittänyt olla jalkeilla, mutta edelleenkin pitää ottaa tosi iisisti. Yskä on edelleenkin melkoinen.
Hirvittää hiukan ajatella huomista töihin menoa, mutta mittailen vielä illalla kuumeen ja arvioin tilannetta työkuntoisuuden osalta. Täytyy tehdä hiukan lyhyempi päivä jos se vain on mahdollista.
Uutta "nousua" en uskalla edes vielä ajatella vaan etenen ihan hissun kissun, ettei jälkitaudin jälkitauti iske.
Jotain mukavaakin on viikonlopussa ollut. Oon istunut alas ja perehtynyt talon järkkäriin ja kuvien siirtoon. Tähän asti tuo kamera on ollut täysin isännän käsissä. Isänällä tuossa kuvaamisessa on jotain harrastuneisuuttakin ja minä olen räpsiä ;). Vielä pitää vähän perehtyä tekniikkaan kuten miten objektiivi vaihdetaan ja erilaisiin säätöihin. Tähtikuvat yms. saa odottaa vielä tovin.
Tässä muutama ensi räpsy.
Älä vaan lähde liian aikaisin töihin! Jälkitaudit on tosi pahoja, ja niistä voi olla harmia pitkäänkin. Ja eikö (en halua pelotella, anteeksi) juuri flunssan yms. jälkitauteina tule jotain sydänlihastulehduksi yms? Ole varovainen, ystävä kallis!
VastaaPoistaNyt menee ehkä vähän syvälliseksi, mutta sen jos minkä olen tämän pitkän sairaslomani aikana oppinut (ja sen ensimmäisen vaikean puolen vuoden aikana), että elämä on ihan liian arvokasta tuhlattavaksi työlle.
Perhe on tärkein ja läheiset on tärkeitä. Vain niillä on merkitystä. Ja nyt olen tullut huomaamaan, (kuulostanko itserakkaalta :D), että ilman minua he eivät olisi tulleet toimeen (no olisivat kai lopulta), mutta työpaikka on tullut hyvinkin toimeen, ei niiltä mennyt kuin muutama viikko, kun jo tulivat toimeen ilman mua. Eipä ole paljon perään soiteltu, ei edes kuulumisia kyselty.
Tuo on kyllä totta. Kuvittelin olevani jo paremmassa kunnossa, mutta vaikka kuinka työpäivä oli kevyt, niin kuume nousi uudestaan.
PoistaVoi hurja. toivottavasti alat jo pikkuhiljaa toipua. Pikkuhiljaa, tosiaan, niinku jagulaarikin sanoi. Varovasti, ettei jälkitaudit iske.
VastaaPoistaTässä vaan meinaa tuskastua, että kuinka rauhallisesri sitä pitää ottaa :/.
PoistaToivottavasti tauti rupeaa hellittämään. Älä lähde liian aikaisin liikkeelle, kun noin paha pöpö on iskenyt.
VastaaPoistaHyviä otoksia olet järkkärillä saanut.
Sitä hellittämistä tosiaan toivon... Täytyy sanoa, eträ tuo järkkärillä kuvailu oli oikein mukavaa vaikka aika pitkällehän tuo automatiikka hoitaa...
PoistaHyvä, että jaksoit olla hetken ulkona. Aurinko ja raitis ilma auttavat! Toivon vointisi pian kohentuvan. Anna kehollesi riittävästi lepoa ja vitamiineja.
VastaaPoistaTuo viikonlopun auringonpaiste oli kyllä tosi ihana. Kaivoin kaapista melkoisen vitamiiniarsenaalin ja kovasti olen yrittänyt ottaa vitamiineja ihan ruuistakin.
Poista