Minilomalla oli aikaa pohtia
Pieni miniloma on nyt takana. Keskiviikkona oli jo ensimmäinen lomapäivä, joten lomaa kertyi ihan mukavasti, ehdin käydä pikavisiitillä ruotsissa, veljien mökillä ja nauttia perheen yhteisestä vapaa-ajasta. Pienen miniloman jälkeen on mukava palata töihin.
Perjantaina oli tosiaan "Älä laihduta päivä". Tuo päivä sai jälleen miettimään...
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana olen melkein koko ajan laihduttanut enemmän tai vähemmän. Välillä olen ollut laiha, joskus normaalipainoinen ja usein ylipainoinen. Tiedän hurjan paljon laihduttamisesta, ravitsemuksesta ja painonhallinnasta, mutta silti törmään samoihin karikoihin jatkuvasti. Valitettavan usein olen ollut tyytymätön kroppaani, sortunut tiukkoihin kuureihin tai poppakonsteihin, jossain mättää.
Teknisestihän laihduttaminen on helppoa, syö vähemmän kuin kuluttaa. Se henkinen puoli on sitten oma lukunsa. Kaikki lähtee itsensä arvostamisesta ja harmoniasta. Näiden kanssa on työstämistä. On elettävä tässä hetkessä ja unohdettava " sit ku", on nautittava siitä mitä on tai jos haluaa jotain muuta, on tartuttava toimeen. Mitä haluan, mitä jaksan?
Viisaita sanoja, niin sinulla kuin Sinisellä sohvalla. Millä ihmeellä minäkin saisin ne menemään ymmärrykseeni? Periaatteessaa kyllä mutta, kun en vaan vielä ole sisäistänyt kaikkia viisaita ajatuksia. Yritän kovasti.
VastaaPoistaAurinkoista viikkoa!
Hetkittäin lamppu syttyy, mutta tasaiseen, kirkkaaseen valoon on vielä matkaa ;).
PoistaMinä olen omalta kohdaltani huomannut sekä nyt että aiemmin, että rentoutuminen laihduttaa, nautinnollinen joutilaisuus ja kevyt ote elämään.
VastaaPoistaTuo on totta. Hyvä uni, rentous, säännöllinen ateriarytmi ja veden juonti on itselleni niitä hyviä kulmakiviä, jotka valitettavasti usein unohtuvat.
Poista