Erilainen kesä ja kohti syksyä

-
Kesä oli erilainen kuten edellisessä päivityksessä mainitsinkin. Perheen teini oli kuukauden päivät maailmalla ja hänen kotituessa meille tuli vieras maailmalta kuukaudeksi. Jouduimme ukkokullan kanssa ensi totuttelemaan kuukauden ajan kaksin oloon ja sitten uuteen perheen jäseneen. Molemmat sujui mainiosti.

Kiertelimme lomalla autolla pohjoisessa, kävimme jäämerellä asti. Pulahtamassakin kävimme vaikka vesi olikin vain about 7 asteista.


Kiertelimme myös täällä etelässä. Vieraan kanssa liikkuessa näkee tututkin paikat vähän eri silmin. 

Nyt talo on hiljentynyt, vieras lähtenyt maailmalle ja ukkokultakin on maailmalla. Teinin kanssa olemme ihmetelleet tätä hiljaisuutta.

Erilainen kesä on ollut myös sen suhteen, etten ole miettinyt yhtään syömisiäni. Jotain hyvää siinäkin on ollut, mutta pääosin huonoa. Toisin sanoen kesän aikana olen oppinut uusia tai palauttanut jo aiemmin unohtuneita huonoja tapoja. 

Elämäntaparemontti/-muutos olisi taas edessä, näin ei voi jatkua. Ruokailuista kun kadonnut tolkku kokonaan. Ärsyttää tämä tilanne. Hetken menee hienosti ja sitten taas rämmin entistä syvemmässä suossa. Luulen aina ratkaisseeni perusongelman, mutta ei se nyt ihan oikeasti siltä näytä. 

Kysymyksiä itselleni on paljon... 



















Kommentit

  1. Pöllö30. elokuuta 2017 klo 14.18

    Kuulostaa hauskalta kesältä - ja silloin kun on normaaliarjesta poikkeavaa elämää, niin silloin ei minun mielestä pohdita mitään ruokavalioita eikä muita sellaisia. Syödään sitä mitä on tarjolla ja kokeillaan uusia makuelämyksiä!

    Ylihuomenna alkaa syyskuu - lähdetkö mukaan suklaattomaan syyskuuhun? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen30. elokuuta 2017 klo 21.22

      Kesä oli todellakin hauska. En murehtisi perinteistä lomaherkuttelua, mutta herkuttelu meni totaaliöveriksi, ahmimisen puolelle 😔. Nyt pienin askelin arkeen.

      Ehdottomasti lähden mukaan suklaattomaan syyskuuhun.

      Poista
    2. Pöllö30. elokuuta 2017 klo 22.55

      Jes, huomenna vielä viimeiset suklaat, niin sitten pärjätään hyvin. Tai oikeastaan; vedän sen verran takaisin, että mä aloitan jo huomenna (oon ollut jo tänään suklaatta, eilen söin...) ja syyskuun viimeinen päivän SAATAN syödä suklaata, kun oon reissussa ja joudun ehkä vietttämään päivän yksin käsitöitä tehden.
      Ellen saa jostain seuraa :)
      Mutta muuten Syyskuu Suklaatta, sovittu!

      Poista
  2. Olifantti31. elokuuta 2017 klo 18.01








    Hieno kesä sinulla.
    Jotain pitäisi minunkin tehdä. Nyt vielä en jaksa edes suunnitella, mutta kohta varmaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Vauhdikasta elämää

-
Kuva
Kuten veikkasin syksy on hetkistä aikaa ja työpäivät venyy. Olen viikolla aika paljon itsekseni kotona kun Ukkokulta on töissä, joten sitä on niin helppoa jämähtää työpöydän ääreen. Keskiviikkona havahduin klo 19.50, että pitää lähteä saunaan. Olin aloittanut työpäivän aamusta jo kasilta. Päivän tosin katkaisi puolen tunnin ruokkis, jolla singahdin markkinoille ostamaan perunaa, porkkanaa ja kukkia. Muutama vaate tuli ostettua…   Meidän Kyösti kasvaa. Eka kuva otettu 21.8 ja toka kuva reilu on viikon vanha. Kyösti on kasvanut kohisten ja päätä lukuunottamatta alkaa olemaan ison pulun ”karvoissa”. Siitä vaan ei meinaa saada kuvaa 😄 Olin jotenkin kuvitellut, että saan ihastella kun se tepsuttaa ympäriinsä, mutta se kyyhöttää pesässä aikalailla. Kun vanhemmat tulee ruokkimaan, se tulee pesästä, mutta menee jemmaa heti kun kun huomaa liikettä. Kyösti on tarkka silmäinen, vaikka kuikin olkkarin perältä, niin se huomaa mut. Veikkaan, että arkuus juontaa juurensa siitä, että on ainoa poikane
Read more »

Syyskuu meni, lokakuu tuli

-
Kuva
 Syyskuu meni ja vihels mennessään. Töissä oli ihan julmettu kiire. Laskin juuri, että syyskuussa oli 26 kirjattua ”ylituntia” ja päälle vielä ne kirjaamattomat ”talkootunnit”. No, jossain kohtaa ylitunnit saa tasoitettua pois ja silmissä siintää jo 2,5 viikon päästä syksyn lomaviikko ilman erityisiä suunnitelmia.  Tärkeimmät ensin…Kyösti on lähtenyt maailmalle. Viimeinen kunnon kuva Kyöstistä on syyskuun puolesta välistä jolloin sillä oli vielä ”mohikaani”. Hiukan haikeaahan se on kun ”lapset” lähtevät maailmalle, mutta onneksi Kyöstikin käy vielä vierailuilla. Aamuisin, niinä päivinä, kun en ole etänä kiirehdin töihin kaffekupin kanssa. Lämmitetyn maidon ansiosta kahvi on toistaiseksi pysynyt riittävän lämpimänä töihin asti, mutta ilmojen kylmetessä pitää miettiä järeämpiä ratkaisuja. Äkkinäisempi voisi ihmetellä voisiko sen kahvin juoda jo kotona. Aamupuuro kuuluu arki ja vähän viikonloppu ruutiineihinkin     Viime viikonloppuna, kun olin flunssan kourissa mua hemmoteltiin itse tehd
Read more »