Kohti uutta viikkoa

Taas on yksi viikko vierähtänyt. Jouluun on kuulemma vähän vajaa tuhat tuntia eli eikö se oo jo melkein ovella. Joka vuosi päätän, että aloitan joulusiivouksen ja joulutavaroiden esillepanon ajoissa, mutta aina ne tuntuu jäävän "viime tinkaan" vaikka hurjasti oonkin petrannut. 

Ikeassa oli jo "joulu".


Isänpäivä on vietetty leppoisasti ilman suuria krumeluureja, mutta isää (ukkokultaa) huomioiden. Oma isäni ja appeni ovat edes menneitä. Haudoilla ei tullut käytyä, mutta kotona sytytin kynttilän heitä ajatellen.

Makeasta olen malttanut pysyä erossa vaikka houkutuksia on ollut. Ruuissa on vielä keventämisen varaa toisin sanoen salaattien osuutta voisi hyvinkin lisätä. Viikkoon mahtu yksi herkkutteluhetkikin teinin kanssa haettiin kotimatkalla tuplajuustoateriat.

Pongasin hurjan määrän Possumunkin kamuja potkottelemassa, liekö itse possukin siellä seassa.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

Vauhdikasta elämää

Syyskuu meni, lokakuu tuli