Otsikoton

-

 Tänään töissä oli jouluruokailu. Satsasin erityisesti savustettuun kalaan ja sienisalaattiin. Kinkkuakin otin siivun, ehkä ainoan koko jouluna, olen enemmän kalkkunaihmisiä. Olin aika tyytyväinen itseeni kun maltoin mieleni ja söin maltillisesti jouluruualla.

Illan pikkujouluissa söin pari siivua pitsaa, pulla siivun, muutaman suklaa makeisen ja pähkinä-rusina sekoitusta. Selvisin illastakin maltillisesti masta mielestäni. Hyvä minä kehun itseäni.



Tänään otin käyttöön uuden ananassaippuan. Kaunis ja miedosti tuoksuva saippua tuntui oikein hyvältä valinnalta. Olen nykyään viehtynyt palasaippuoihin. Niitä tulee ostettua myyjäisistä yms. tilaisuuden tullen.

Ymmärtääkseni palasaippuat on myös ympäristöystävällisempiäkin... vähemmän ”muovia” vesiin.

Piti myös räpsästä kuva kynsistä, kun kerran sellaiset on ja kun kynsilakkakalenterista on tullut kivoja sävyjä, joita on tullut kynsiin siveltyä. Eihän nuo ihmeelliset kukkaset ole, mutta itse olen ihan tyytyväinen noihin ”ihan ite tein” kynsiin.



 


Kommentit

  1. Sinisen sohvan emäntä13. joulukuuta 2018 klo 19.44

    Kivat kynnet! Minäkin olen kovasti tykästynyt palasaippuoihin omassa käytössä. Niissä on saatavilla hyvin miellyttäviä, luonnonmukaisia, ihoystävällisiä suloisesti tuoksuvia vaihtoehtoja. Oleellista on saada saippua kuivaksi käytön jälkeen. Annan usein myös lahjaksi ihanan saippuan. On muuten hyvä pari villasukille! Tuoksujen suhteen täytyy olla varma, ettei allergia häiritse vastaanottajaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen15. joulukuuta 2018 klo 15.23

      Palasaippua on tosiaan oiva lahja. Olen antanut lahjaksi saippuoita, jotka on huovutettu villan sisään.

      Poista
  2. Olifantti14. joulukuuta 2018 klo 7.35

    Palasaippuat on luonnon kannalta parempi valinta, mutta minä edelleen noita nestesaippuoita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laiskiainen15. joulukuuta 2018 klo 15.25

      Meillä on sauna/suihku käytössä ainoastaan pakasaippuat, mutta käsien pesuu on vielä nestemäisiä käytössä ja ”varastossa”.

      Poista
    2. Laiskiainen15. joulukuuta 2018 klo 15.26

      Ei niin lyhyttä lausetta, ettei paria kirjoitusvirhettä mahtuisi 😀

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Vauhdikasta elämää

-
Kuva
Kuten veikkasin syksy on hetkistä aikaa ja työpäivät venyy. Olen viikolla aika paljon itsekseni kotona kun Ukkokulta on töissä, joten sitä on niin helppoa jämähtää työpöydän ääreen. Keskiviikkona havahduin klo 19.50, että pitää lähteä saunaan. Olin aloittanut työpäivän aamusta jo kasilta. Päivän tosin katkaisi puolen tunnin ruokkis, jolla singahdin markkinoille ostamaan perunaa, porkkanaa ja kukkia. Muutama vaate tuli ostettua…   Meidän Kyösti kasvaa. Eka kuva otettu 21.8 ja toka kuva reilu on viikon vanha. Kyösti on kasvanut kohisten ja päätä lukuunottamatta alkaa olemaan ison pulun ”karvoissa”. Siitä vaan ei meinaa saada kuvaa 😄 Olin jotenkin kuvitellut, että saan ihastella kun se tepsuttaa ympäriinsä, mutta se kyyhöttää pesässä aikalailla. Kun vanhemmat tulee ruokkimaan, se tulee pesästä, mutta menee jemmaa heti kun kun huomaa liikettä. Kyösti on tarkka silmäinen, vaikka kuikin olkkarin perältä, niin se huomaa mut. Veikkaan, että arkuus juontaa juurensa siitä, että on ainoa poikane
Read more »

Syyskuu meni, lokakuu tuli

-
Kuva
 Syyskuu meni ja vihels mennessään. Töissä oli ihan julmettu kiire. Laskin juuri, että syyskuussa oli 26 kirjattua ”ylituntia” ja päälle vielä ne kirjaamattomat ”talkootunnit”. No, jossain kohtaa ylitunnit saa tasoitettua pois ja silmissä siintää jo 2,5 viikon päästä syksyn lomaviikko ilman erityisiä suunnitelmia.  Tärkeimmät ensin…Kyösti on lähtenyt maailmalle. Viimeinen kunnon kuva Kyöstistä on syyskuun puolesta välistä jolloin sillä oli vielä ”mohikaani”. Hiukan haikeaahan se on kun ”lapset” lähtevät maailmalle, mutta onneksi Kyöstikin käy vielä vierailuilla. Aamuisin, niinä päivinä, kun en ole etänä kiirehdin töihin kaffekupin kanssa. Lämmitetyn maidon ansiosta kahvi on toistaiseksi pysynyt riittävän lämpimänä töihin asti, mutta ilmojen kylmetessä pitää miettiä järeämpiä ratkaisuja. Äkkinäisempi voisi ihmetellä voisiko sen kahvin juoda jo kotona. Aamupuuro kuuluu arki ja vähän viikonloppu ruutiineihinkin     Viime viikonloppuna, kun olin flunssan kourissa mua hemmoteltiin itse tehd
Read more »