Maanantai




Tänään vein töiden jälkeen 50/50 myyntiin kolme ostoskärryllistä tavaraa. Uskomattomalta tuntuu, että tuollaisen tavara määrän poistaminen ei näy missään.

Tuo 50/50 palvelu on oikein näppärä kun itse ei tarvitse muuta tehdä kuin kerätä tavarat ja viedä ne paikan päälle. Toki enemmän niistä saisi itselle, jos itse hinnoittelisi, varaisi pöydän ja kävisi järkkäilemässä pöytää päivittäin. Kun tavoite on lähinnä päästä turhasta tavarasta eroon tämä on oikein sopiva tapa Laiskiaiselle.



Aika paljon laitoin pois vaatteita, eritoten niitä ”sitku” merkkisiä. Joitain arvokkaimpia toki jätin (Marimekkoa) niistä jos luovun myyn ne sitten yksitellen.



Tosin tein virheen kun tavaroita viedessä menin kiertämään kirpputoria. No, onneksi mukaan ei lähtenyt kuin ”Taru sormusten herrasta lautapeli, joka oli mielestäni löytö. Hinta ei ollut kuin 6€ ja peli oli kuin uusi. Toinen löytö oli suodatin akvaarioon 2€, sekin oli todella hyvä kuntoinen.
Muutama nostalgia kuvakin myynnissä olevista tuotteista tuli otettua. Nuo Pauligin peltiset maustepurkit. Eipä ole tullut mieleen säilyttää niitä.  







 Ihanat lapsuuden joulut ja nuo joulukuusen streariinikynttilät 😍.







Kommentit

  1. En oo kuullukaan mistään 50/50 kirpputorista.
    Oliko teillä oikeat kynttilät kuusessa? Hui...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo 50/50 on palvelu, jossa kirpputorin pitäjä hinnoittelee ja huolehtii pöydän siisteydestä ja loppujen tavaroiden kierrättämisestä jonnekin hyväntekeväisyyteen. Meillä päin useammalla kirpputorilla on viikkopöytien lisäksi tuo palvelu ja tuo tuntuu olevan tosi suosittu kun jono on puolesta vuodesta vuodesta melkein vuoteen.

      Meillä tosiaan oli kun vietimme joulua maalla noita oikeita kynttilöitä ja taisi meillä joskus kotonakin olla sähkökynttilöiden lisäksi tiukan valvonnan alla. Minä saattaisin joskus poltella vieläkin oikeita kynttilöitä, mutta ukkokulta torppaa tyystin moiset holtittomuudet, kynttilöiden kanssakin vahtii kuin haukka, hän näet lapsena meinasi aiheuttaa kynttilän kanssa melkoista tuhoa.

      Poista
  2. Kuusenkynttilät olivat meillä aitoja ja asuimme puutalossa, pienessä asunnossa. Paloturvallisuus oli kohdallaan, kun neljän lapsen silmät vahtivat joulukuusen kynttilöitä. Ihania muistoja lapsuudesta tuo nämä molemmat kuvat mieleeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen osattiin vain olla tulen ja muiden kanssa eri tavalla ja sattui sitä toki vahinkojakin. Kirpputorilla kierrellessä voi tehdä aikamatkan lapsuuteen ja nyt niitä asioita arvostaa ihan eri tavalla.

      Poista
  3. Meilläkin oli kuusessa oikeat kynttilät, niin kotona joka oli pieni: yksi huone joka toimitti niin olohuoneen kuin isän, äidin ja minun makuuhuoneiden virkaa. Huoneesta oli verhoilla erotettu keittiönurkkaus, jossa oli kaasuhella. Meillä oli myös iso saksanpaimenkoira, joten vahdittavaa riitti :)
    Myös molemmissa mummoloissa oli oikeat kynttilät kuusessa.
    Voi niitä muistoja...

    VastaaPoista
  4. Pienistä asioista kumpuaa hurjasti muistoja kuten kuvista, musiikista ja hajuista. Nyt hiukan harmittelen, etten ostanut kynttilöitä, niiden kanssa olisi ollut mukava muisteloida, mutta kun siitä tavarasta pitäisi päästä eroon. Toisaalta onhan minulla tuo kuva.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

Vauhdikasta elämää

Syyskuu meni, lokakuu tuli