Syyskuu

Elokuu humahti ohi luotijunan lailla, ja täytyy kyllä tunnustaa, että olokin on sen mukainen. Töiden jälkeen ei ole jaksanut juuri mitään muuta kuin maata sohvalla. Päivät on toki olleet pitkiä. Syyskuu ei taida olla sen helpompi...

Monenlaista uutta on tullut tehtyä ja heitettyä verkkoja veteen, jos tärppäisi.

Viikonloppuisin olen ladannut akkuja metsäretkillä. Sienestyksen osalta tulos on jäänyt aika laihaksi, mutta mieli on virkistynyt kummasti. Aikoinaan minulla oli kalenteri, jossa erään kuun mottona oli teksti ”Kun mieli on väsynyt rasita ruumista... ja kun ruumis väsyy, rasita mieltä”.  Joku on ajatellut joskus fiksusti, tosin joskus on ihan vain levonkin aika.


 

 Syksyä pitäisi malttaa pikku hiljaa pihalla laittamaan. Pihan tomaatit kypsyy huolestuttavan hitaasti. Liekö mun myöhäisperunatkaan ehdi tuottamaan satoa ennen säiden kylmenemistä. Onneksi päivät ja yöt on vielä lämpimiä.

Maistoin viikonloppuna uutta Hartwallin limpparia Ässä Mix. Täytyy todeta, että olipahan veikeän makuista. Aluksi juoma maistui hedelmäkarkilta ja jälkimaku oli salmiakkinen. Jotenkin ihastuin makuun vaikken sokerilimujen juoja olekkaan.

Tsemppiä tulevaan viikkoon!

Kommentit

  1. Sama juttu Possun tomaateilla. Ihan vihreitä.

    VastaaPoista
  2. Sieniä ja puolukoita, syksyn herkkuja! Olet oikeassa, metsässä sielu lepää, se on koettu monesti. Metsä hoitaa myös kipua, senkin olen kokenut. Suloisia tomaatteja, ehkä ne kypsyvät sisällä? Siis jos eivät ehdi muutoin. Sadonkorjuun iloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä päin on sataa loikottanut melkoisesti joten säntään taas viikonloppuna sienijahtiin.

      Vihreitä tomaatteja voi toki kypsytellä tarvittaessa sisällä, mutta maku hieman kärsii. Kerään yleensä raakileet kananmunakennoon ja kypsyttelen siinä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

Vauhdikasta elämää

Syyskuu meni, lokakuu tuli