Toipumista
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.
Säät vain jatkavat suosimistaan. Olen jäänyt pahasti koukkuun kitkemiseen ja kuokkimiseen. Kroppa kipeytyy ja etenkin tuo nilkan nivelrikko, mutta tässä minä taas katson, kun paistaa ja mietin, että jos vain ihan pienen penkinpätkän kävis kitkemässä. Olisi keväällä helpompaa.
VastaaPoistaSie oot ollu hurjan ahkera. Kai tuohon kitkemiseenkin voi jäädä koukkuun.
PoistaNiin kauniita kuvia syksyisestä luonnosta, kasveista ja eläimistä. Pelit on mukavia ympäri vuoden.
VastaaPoistaTänä syksynä on ollut upea ruska ja on tullut paljon kuvattua. Harvoin kuvasta saa yhtä komean kuvan kuin livenä on.
PoistaPelit on tosiaan mukavia.