Hyvää äitienpäivää, itkupotkuraivareita ja fiilistelyn tynkää

Epätoivo alkaa talon tyhjentäjällä iskeä. Pari viikkoa aikaa tyhjentää nurkat ja tavaraa on. Kaapeista tulee esiin ihan mukaviakin löytöjä ja muistoja. Silti olen jo ottanut muutamat itkupotkuraivarit näiden tavaroiden raivaamisen ja talon tyhjentämisen tiimoilta.

Kuvassa aikoinani kutomani poppanat. Kutominen oli ihan mukavaa hommaa. Josko sitä ensi vuonna vaikka olisi aikaa mennä kutomaan.

Muutamia laatikoita on saatu jo varastoon. Banaanilaatikot on ihan parhautta muutossa, jos niitä vain saa hamstrattua.

 Tässä on äitini sotien jälkeen Amerikasta saama guttaberga nukke. Äitini haaveili nuken entisöimisestä, mutta se häneltä jäi. 

Kunhan toinenkin muutto on selätetty, niin olen yhteydessä Pöllön vinkkaamaan Nukketohtoriin.

Kalossit on olleet aika näppärät kapistukset. Äitini vanhat korkkarit ja kalossit muuttavat matkassa edelleen, en raaski niistä luopua. Miesten kalosseja olen paljon nähnyt, mutta vähemmän naisten. Piti oikein googlata ja muutamia vastaavia tuli vastaan.

Laatikoista löytyi vinopino dvd-leffoja. Meinasin hävittää, mutta en sitten raatsinutkaan 🙈. 
Näin tämä menee… Tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen, niin kauan kun tilaa riittää. Huoh.

Vielä en ole miettinyt, mitä teen vaatehuoneen nurkassa oleville VHS-kasetille. 




Lapsi ei tullut viikonlopuksi kylään ja täällä hätäillään muuttolaatikoiden kanssa, joten tämän päivän juhliminen jää täällä väliin, mutta 

Hyvää äitienpäivää kaikille!


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

Vauhdikasta elämää

Syyskuu meni, lokakuu tuli