Tuulettumista

Viikot kun on etupäässä yksin mökillä, oli ihanaa käydä virkistäytymässä ystävän kanssa. Kävimme syömässä, elokuvissa ja jäin ystävälleni yöksi. Odotan jo innolla ”cityelämää”, jolloin on helppoa käydä leffassa tai ihan missä vaan ilman erillistä lähtemistä. Muutto häämöttää onneksi jo 1,5 kuukauden päässä. 


 

Vuosi sitten kuuntelin kirjana Delia Owensin Suon villi laulu -kirjan työkaverin suosituksesta. Tykkäsin kirjasta ja eilen sitten näin elokuvaversion. Leffa kesti vähän yli 2 tuntia ja päälle mainokset, joita oli 15 min (ihan liikaa). Tykkäsin elokuvasta, vaikka jossain kohtaa tuli pieni herpaannus ja leffa kaahasi tai sitten minä väsähdin. Juonta en onneksi muistanut täysin ennakkoon ja muisti palaili pikkuhiljaa leffan edetessä. Upea musiikki ja kaunis kuvaus kruunasi elokuvan, joka oli ehkä 4/5. Kirja oli mielestäni piirun verran parempi kuin leffaversio.

Havahduin vasta nyt, että leffateatterissa on mahdollisuus ostaa alkoholiakin täällä kotikaupungissa. Helsingissä toki tähän alkoholin myyntiin olen törmännyt.



 Juu, en ostanut alkomahoolia, kun se ei oikein ole suositeltavaa hoitojen aikana. 


Tänään on ohjelmassa treffit remppamiehen kanssa, josko lattiaremontin saisi suunnittelun osalta valmiiksi ja toteutukseen.

Leppoisaa perjantaita!

Kommentit

  1. No johan on leffateatterikäyttäytyminen muuttunut siitä kun oon viimeks käynyt... Elokuva oli silloin joku Risto Räppääjä ja leffan tarjosi kaksi n. 10-vuotiasta herrasmiestä. Aikaa siitä on varmaan jo joku 12-13 vuotta... 🙃

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

Vauhdikasta elämää

Hyvää ystävänpäivää