Makuyhdistelmiä ja muuta mutinaa

On satanut pari kolme päivää aika lailla ja tänään näyttäisi olevan vähän poutaisempi päivä (olikin). Olo ja sää on ollut saman vireisiä eli vahvassa mollissa mennään. Juoda ja syödä pitäisi mutta mikään ei oikein maistu, äkkinäisempi ajattelisi, että tässähän on hyvä laihtumisen paikka… No, ei ole sitäkään kortisoni yms. kerää nestettä, joten täällä voi lauleskella ”kumipalloja luoksen pompin”. No joo aika toisarvoisia asioitahan nuo tässä kaikessa. En tiedä tuntuuko vain, että sytokertojen lisääntyessä toipumisaika pitenee.

Viimeiset pari päivää olen vain kiukutellut, tänään vähän tsemppasin Ja olin ”ympäristöystävällisempi”.  

Ruokien, siis niiden mitä pystyy löytäminen on melkoista ja makuyhdistelmät outoja (esim. Jälkiuunileipä, vuohenjuusto, kananmuna ja hunaja). Yllättävän paljon aikaa menee sen miettimiseen, mitä voisi syödä ja useamman ruuan kohdalla joutuu toteamaan ensi puraisulla, ei uppoo. Tähän asti on onneksi voinut luottaa, että jos mikään muu ei mee, niin Lidlin peanuts naksut on pelastanut. Huono puoli noissa maksuissa on se, ettei ne oo perusvalikoimissa.

Äsken testasin uppoisiko jo keitetyt perunat ja ne tuntui menevän. Tänään on iltaa kohden myös paremmin löytynyt juotavaa. Tästä toivottavasti siis uuteen nousuun ja vähän parempaan mieleen.


 

Toiveikkaana huomista kohti!








Kommentit

  1. Varmaan se toipumisaika pitenee, kun elimistöön kertyy sytostaatteja, mutta eiköhän se tarkoita myös paranemisen edistymistä. Turvotukset kyllä katoaa aikanaan. Toivottavasti jotain pystyt syömään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo sytostaattien kertyminen ja vaikutus vaikuttaa aika loogiselta. Nyt suurin osa ruumista taas menee alas. Pahin vaihe kestää n. 10 päivää ja sitten helpottaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vuosi 2022 on startannut

Elokuun ihanat illat ja yöt

Pöljä