Heinäkuu jo pitkällä

 Heinäkuu on humpsahtanut vauhdilla. Monasti on pitänyt kirjoittaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. Tämänkin päivityksen aloitin muutama päivä sitten… Jos laiskiainen on ollut laiska, niin nyt laiskiaisesta on tullut tosi laiska.

Ensimmäisiä kanttarellisaalita on saatu. Kahdesti olen käynyt lähimetsässä saaden sienisaalista.

 Illat ovat alkaneet pimenemään. Aurinkokennovalot on tosi kivoja.

 Tomaatit ovat saaneet kasvaa villinä ja vapaana. Veljeni mukaan harrastan vapaakasvatusta. Hän kävi ”opastamassa” tomaatin latvomisessa toisin sanoen motkotti ja karsi tomaattini 😂

 Veljeltä saadut samettikukat ilahduttavat kovasti. Hän se jaksaa joka vuosi siemenistä niitä kasvattaa ja antaa taimia sitten minullekin. Hän on perheen hortonomi.

 Satoa on tulossa.

 Telkänpöntössä tapahtui ilmeisesti joku hässäkkä, liekö joku peto terrorisoinnut kun jännä höyhen läntti löytyi pöntön lähistöltä. Tosi harmi kun viime kesänä oli upea seurata poikuetta.

 Amppelitomaatti antaa jo satoa. Tämä amppelitomaatti on ainoa ostotomaatti muut tomaatintaimet on veljeltä saatuja.

  Kesäkurpitsa alkaa tuottamaan satoa. Tämäkin veljeltä saatu taimi.

Mustikat pitäisi kerätä ennen kuin linnut ne syövät. Tänä vuonna marjat on tosi pieniä. 

Mökillä ollessa tulee uitua monta kertaa päivässä. Vesi on nyt niin ihanan lämpöistä. Vedessä tulee oltua yllättävän pitkäänkin, välillä vesijumppaa lötköpötkön kanssa ja välillä ihan vaan uiden.

 Olen ihmetellyt monena vuotena, kun en mökin nurkilla ole nähnyt pihlajissa marjoja lainkaan. No, tänä vuonna niitä näyttää olevan ja paljon. Meille on aina vähän syksyn merkki nämä oranssihtavat pihlajanmarjat. 

Lisätäänpä tänne perään vielä kuva taimista keväällä. Nuo samettikukatkin oli ihan pikkuriikkisiä.

Ps. Nyt lähden jännän äärelle... Tänään on syöpäkontrollikäynti…