Laiskiaisen trimmaus

Nää viikot menee hurjalla vauhdilla edelleen. Nyt ei onneksi ole sellaista hässäkkä kiirettä, mutta kiirettä silti riittää. Pitkä joululoma lähestyy päivä päivältä ... ”33 päivää joululomaan on laskin aivan itse”. Uuden opettelu syö energiaa. Asiat ei sinällään ole uusia, vaan prosessin vaihe mitä teen on eri, eli katselen nyt asioita eri vinkkelistä (unohtamatta sitä vanhaa vinkkeliä). Ensilumi saapui eilen, ihan kivaa vielä tässä vaiheessa. Talvirenkaat on vielä vaihtamatta, mutta onneksi ei tarvitse ajaa ihmeemmin. Toiseen autoon pitäisi ostaa kitkojen tilalle nastat, kun perheessä on talvella uusi kuski ja renkaidenvaihtaminen on muutenkin ajankohtainen. Kynttiläkausi on myös avattu ja löydetty uusia muumikeksipurkkeja. Olin mainoksen uhri, sorruin tilaamaan lankoja... entisiäkin olisi ollut 🙈.

Viime aikoina on neulominen alkanut ajatuksen tasolla taas kiehtoa. Kaivelin lankalaatikkoa ja sieltä löytyi muutama yllätys. Keskeneräisiä projekteja, jotka olin jo unohtanut. Tuo entiselle teinille tarkoitettu villapaita on jo toistamiseen jäänyt pieneksi saajalleen. Tein kerran jo tuunauksia eli etuosassa on edellisen unohduksen jäljiltä yksivärinen palkki leventämässä tuota, mutta nyt tekele menee joko purkuun tai paidan saa joku toinen. Tuo pinkkiteräinen pariton sukka on ollut menossa entiselle teinille, mutta tuosta harmaasta sukasta ei minulla ole mitään muistijälkeä kenelle lieneen se olisi menossa.  Taidan jättää nuo hetkeksi hautumaan ja aloittaa jonkun ihan uuden projektin. Mikä se uusi projekti on, on vielä harkinnassa.

Viime päivinä on ollut niin pimeää, että kaivoin kirkasvalon naftaliinista. Josko se auttaisi pitämään edes vähän puhtia yllä. Viikonloppuna on herkuteltu tortilloilla.  Näyttää, että jauhelihaa ois hurjasti, mutta ei, siellä alla on tomaattia, paprikaa ja sipulia. Possu mainitsi blogissaan prinsessan ja herneen. Tämä kuva tuli mieleen Possusta ja korkeasti vuoteesta. Tsemppiä alkavaan viikkoon!

Eilen meni 100 rikki. Nyt olen elänyt 100 päivää karkitta. Herkutta en toki ole täysin ollut, mutta vähemmän olen herkutellutkin. Nyt pitäisi miettiä seuraavaa askelta tai sitten jatkaa vain näin. Aiempien kokemusten perusteella en usko kohtuukäyttöön.

Tämä syksy on ollut muutosta ja kiirettä. Työnkuva ja nimike muuttui kesälomilta palatessa tai työkuva pysyi melkein samana, mutta työnmäärä melkein triplaantui kuin kahden kollegan työnkuva muuttui. Minä juoksin pääkolmantena jalkana koko syksyn ja muut ihmettelivät mitä tehdä. ”Ei menneet nallekarkit ihan tasan”. Kun halusin muutoksen muutosta hain talon sisältä avoinna ollutta uutta tehtävää ja yllätyksekseni tulin siihen valittua. Entistä pestiäni, sitä elokuussa alkanutta, piti jatkaa alun perin vuoden loppuun ja pitää vanhat lomat pois, kun työaikajärjestelmä muuttuu uudessa pestissä, mutta viime viikolla kysyttiin ottaisinko uusia hommia vastaan jo nyt, ja minähän suostuin. Joulukuun lomailen alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta teen tämän 1,5 kuukautta uutta hommaa viraabelina eli ”palaan” joulukuuksi vanhaan hommaan loman ajaksi ja virallisesti uusi pesti alkaa 1.1.2020. Miettikää koko joulukuu lomaa/vapaata eli kerrankin aikaa tehdä joulua ja paljon muuta (tai sitten v

Hyvää Roosa-nauhapäivää (13.10.) ja kansainvälistä tyttöjen päivää (11.10)!

Tänään vietetään maailman mielenterveyspäivää. Muistetaan pitää huolta omasta mielenterveydestä ja muistetaan kysyä ”mitä sinulle kuuluu?” Itseltä ja muilta! Teeman mukaisesti laitoin tänään vihreää ylle. Kysy, mitä sinulle kuuluu ja luo hyviä suhteita: Arvosta toisia. Ole läsnä, kuuntele ja keskustele. Tue asioita, joita toiset kertoo tekevänsä. Auta muita menestymään. Näytä, että luotat ihmisiin. Pidä välillä hauskaa vailla tavoitteita . (www.mielenterveysseurat.fi) Hyvää maailman mielenterveyspäivää!

Tänään päätin avata glögikauden. Useampaan kertaan olen hypistellyt glögitölkkiä kaupassa, mutta nyt oli oikea aika. Syksyn ensimmäiset kynttilät on vielä sytyttämättä...josko viikonloppuna.

Onko teillä tapana tinkiä? Minä tingin, aina kun on mahdollista 😁. Tänäänkin koin onnistumisen riemua, kun sain tingittyä kengistä 30€. Niille jäi silti ihan kiitettävästi hintaa, mutta olin niin iloinen kun löysin saapikkaat, jotka menevät pölkkyjalkoihini. Minulla ei koskaan ole ollut sirosääri (ukkokullalla on 😂), vaikka olin hoikempikin. Bongasin nuo kengät suurella kirkolla jo pari viikkoa sitten ja tänään oli ”onnikkaa” odotellessa oli 20 minuuttia aikaa ja päätin katsoa vieläkö nuo kengät on poistomyynnissä ja olihan ne 😍. Onnistumisen riemua siis ilmassa 🥳.

Kävin ihmettelemassa vanhalla Arabian tehtaalla miten se on muuttunut ”kauppakeskukseksi. Yli 20v  sitten siellä vielä oli ihan oikeaa tuotantoa, jota jollain opintomatkalla kävimme ihastelemassa tehdaskierroksella. Arabian myymälässä oli kierrätyksen hengessä vintagemyynti hyllyjä. Saat tuoda vanhoja tarpeettomia Arabioitasi ja saat lahjakortin, jolla hankkia uusia ja mikä hienointa joku saa täydentää vintagelöydöillä astiastoaan. Ihastelin taas tuota keltaista Arabian Sunnuntai -astiastoa. Se olisi niin ihanan retro... Samassa rakennuksessa ihastelin Finlaysonin myymälän kantoräsyä, joka on minusta huippukeksintö, joskin turhan kallis. Viikonlopun onnistumisena mainitsisin valaisinprojektin josta suoriuduin ilman sähköiskua ja valokin vielä syttyi. Hetken pähkäilin mitä tehdä kun pistokkeessa on kolme johtoa ja sokeripalassa vain kaksi reikää. Viikonloppuna kävin myös sienimetsässä kohtuu laihoin tuloksin, mutta tuloksin kuitenkin. Kyllä tuosta yhden supikkak

Tänään kauppareissulla näin pari tuttua, Possun ja Pöllön. Siellä ne iloisesti tervehti kaupan hyllyllä. Olipa iloinen yllätys! Samaisella kauppareissuilla huomasin, että paljon käyttämäni mehukeiton kuosi on vaihtunut. En tiedä, mutta jotenkin tuo kuosi on retro, tulee lapsuus mieleen.  Kumman tölkin sinä valitsisit?

Mihin syyskuu katosi, kuka sen vei? Harva se viikko ihmettelen ajan kulua, mutta syyskuu meni ennätysnopeaan. Taidan luovuttaa tuon ajan kanssa. Nykyään on vain maanantai (no niin työviikko alkaa), perjantai (jee viikonloppu) ja sunnuntai (plääh huomenna töihin). Syyskuu meni karkitta ja vähin herkuin, mutta vaa’asta sitä ei voi nähdä 😔. Tällä hetkellä on menossa karkittomuuspäivä nro 86. Ensimmäinen joulun merkki, ihana ”poroneule”, on pongattu. Joulua odotellessa... Katsotaan meneekö lokakuu yhtä vauhdilla ja mitä se tuo tullessaan.