Laiskiaisen joulukalenteri: Tarinoita Kinttulan kylästä, luukku 10

-

 Luukku 10. Nuutisen nikkaripaja


Valkoinen talo kuuluu Nuutisen nikkaripajalle, jossa asuvat Matti ja hänen poikansa Otso. Matti on kylän taitavin puuseppä ja valmistaa kylän lapsille puisia leluja joululahjaksi. Otso auttaa isäänsä ja harjoittelee omia nikkarointitaitojaan. Heidän talonsa pihalla seisoo puinen, valtava lumiukko, joka on kylän ylpeys. Talo on yksinkertaisen kaunis, ja sen valkoinen väri hohtaa erityisen puhtaana talvisen lumen keskellä. Talon takana seisoo Matin pieni paja, jonka ikkunoista pilkottaa lämpimän takkatulen valo – siellä syntyvät kylän lasten joululahjat, puiset lelut ja kelkat.


Pihan keskellä kohoaa suuri puinen lumiukko, joka on Matin ja Otson jokavuotinen jouluprojekti. Jouluaattona pihalla roikkuu Matin itse tekemä tähti, joka valaisee kylätietä kulkevia ohikulkijoita. Valkoinen talo ja sen ahkera isä-poikakaksikko ovat aina täynnä joulun iloa ja yhteistä tekemistä.




Kommentit

  1. Pöllö11. joulukuuta 2024 klo 8.49

    Luulen, että Nuutisella on toinen poika, maailmalle lähtenyt. Hänellä on pieni poika, jonka kanssa varmaan menee viettämään joulua ukin ja sedän kanssa Kinttulaan , ja ihmettelemään isoa lumiukkoa.

    Tarinasi Kinttulasta on ihana, kun siellä on niin paljon tuttuja - en tiennytkään, missä nuo kaikki ystävät ja tutut oikein asuvat.
    Nyt tiedän - Kinttulassahan he ❤️❤️

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Toipumista

-
Kuva
Viime viikolla mieli oli vähän painuksissa yksin kotona toipuillessa, kun Ukkokulta oli työreissussa. Surkea olo tuntui varmasti paljon surkeamalta tästä syystä. Nyt on Ukkokulta tullut kotiin ja muutenkin alkaa helpottamaan. Tosin monta viikkoa vielä pitää olla varovainen, eikä saa nostella tai rehkiä. Sitä huomaa vasta tällaisessa tilanteessa miten, ne normi-arjessa helpot asiat (esim. sukkien ja kenkien jalkaanlaitto) joskus vaikeita. Luojan kiitos mulla on pitkävartinen Ikean kenkälusikka ja nilkkurit niin pääsee ulos tassuttelemaan. Muutaman päivän olen ollut toipumassa täällä mökillä nauttien luonnon rauhasta. Pientä kävelyä mökkitiellä. Tänään tein kävelyn vähän pidemmällekin ja heti piti nukkua päikkärit.  
Read more »

Hyvää ystävänpäivää

-
Kuva
 Hyvää ystävän päivää blogiystävät! Arki rullaa taas normisti. Aamun rutiineihin on tullut vaihteeksi puuro. Pakastetut marjat ja kaurahiutaleet veden kera mikroon. Avot on hyvää, helppoa ja nopeeta!   Ihastuin noihin muhkupipoihin. Ne on niin ihanan helppo ja nopea neuloa. Yks valmis pipo, yks puikoilla ja kolmanteen on langat… . Säärystimetkin on puikoilla, mutta niitä on tullut purettua jo pariin otteeseen kun on tullut häslättyä palmikon kanssa, joten työ on hetken ”jäähyllä”. Nyt on iskenyt neuloosi! Kun ei ollut hilloa, mutta oli mansikoita, niin laskiaispulla onnistui näpsästi. 
Read more »

Kotona

-
Kuva
Eilen oli operaatio, jota odottelin yli vuoden. Minun onnekseni juuri meidän sairaalassa oli yksi lääkäri, joka tekee ko. leikkauksia, eikä minun tarvinnut mennä mihinkään muualle.  Leikkaukseen pääsy venyi syöpähoitojen takia, koska ne piti olla ensin käytynä. ”Vika” löytyi kun tutkittiin rintasyöpää ja otettiin tarkempia kuvia. Se on itseasiassa  näkynyt aiemmissakin kuvissa, mutta siihen ei silloin ole osattu kiinnittää huomiota kun se on harvinainen ja näissä uudemmissa kuvissa se näkyi toki paremmin.  Moni vaiva vuosien varrelta sai selityksen...  Täytyy sanoa, että hoito sairaalassa oli todella hyvää ja eikä kipua tarvinnut kohdata yön yli reissun aikana. Sairaalassa oli hyvä olla.  Sinällään hassua kun vuosien takaiset muistot sairaalassa olosta on olleet aivan toisenlaiset. Tänään kotiutuessa odotti ”iloinen yllätys”, hissin huolto. Itku meinasi päästä, hyvä kun jaksoi taksissa kotirapulle kävellä ja pitäisi kavuta 8 kerrosta. En olisi millään pyst...
Read more »