Syöppöyden pohdintaa ja Helsinki retken suunnittelua
Hei olen syöppö! Syöppö, joka pohtii kumpi oli ennen muna vai kana? Saako turhautuminen minut syöpöttelemään vai syöpötteleminen turhautumaan? No, anyway oli kumpi hyvänsä tilanne ei ole mukava. Tänään tilannetta helpottaa se, että minulla on oikein syömisen välineet olemassa, tiedän mitä tehdä ja ylipaino on selätetty. Silti välillä on kausia, jolloin on vaikeaa. Kuten arvata saattaa tämän pohdinnan takana on ankara repsahdus. Sorruin eilen ostamaan leipomon myymälästä uunituoreen pulla pitkon "lapselle". Ennen kuin lapsirukka oli pitkoa nähnytkään oli äiti herkutellut lähes puolikkaan pullapitkon =/ ihan itsekseen. En olisi juurikaan harmistunut, jos minulle olisi riittänyt pala tai kaksi pitkoa, mutta tuo puolikaspitko havahdutti taas miettimään jälleen kerran näitä syömisiä. Luulin olevani jo aika sinut ruuan kanssa. Olen aikaisemminkin kirjoitellut sitä, ettei jonkun ohjelman noudattaminen ole ongelma, mutta tämä "normisyöminen" nyt ei vaan...